Määrä ei korvaa laatua – varsinkaan ihmissuhteissa. Mutta jos ei 35 vuodessa onnistu saamaan ystävää, onko elämässä jokin mennyt pieleen?
Sata kaveria. Nolla ystävää.
Monella on perhe, kavereita ja työyhteisö, mutta yksinäisyys satuttaa silti. Määrä ei korvaa laatua – varsinkaan ihmissuhteissa.
– Sosiaaliset suhteet ja niiden olemassaolo ei korvaa laadullisesti merkityksellistä ihmistä. Voi olla paljonkin sosiaalisia suhteita, Facebookissa satoja kavereita, mutta meillä ei ole niitä sosiaalisesti merkitseviä, laadullisesti hyviä suhteita, kertoo Juho Saari, professori ja johtaja Itä-Suomen yliopistossa.
"Koen, etten sulaudu porukkaan yhtä helposti kuin muut kaverini. Jään helposti kuuntelijaksi ja porukan ulkopuolelle."
Kun puhutaan laadullisesti hyvästä ihmissuhteesta, tarkoitetaan sitä ihmistä, jonka puoleen voi kääntyä koska tahansa, kun elämässä on vaikeaa.
– On harhakäsitys, että esimerkiksi parisuhde suojaisi yksinäisyydeltä. Huomattava osa parisuhteessa olevista ihmisistä on niin sanotusti yksin yhdessä: vaikka heillä on fyysinen toisen ihmisen läsnäolo, he ovat emotionaalisesti yksin suhteessa. Tiedämme tutkimuksista, että naisilla tämä emotionaalinen yksinäisyys on paljon yleisempää kuin miehillä. Se on myös keskeinen aivoeron riskiä lisäävä tekijä, Saari kuvaa.
