Tulevana sunnuntaina pikkunoidat kiertelevät jälleen virpomassa. Virpominen on vanha ortodoksinen perinne Karjalasta, joka on myöhemmin sekoittunut länsisuomalaiseen lastenperinteeseen, pikkunoitina kiertelyyn.
Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä ja tervehti häntä huutamalla "Hoosianna Daavidin poika". Pohjoisessa palmunlehvät on korvattu pajulla, koska se on täällä ainoa elävä oksa pääsiäisen aikaan, kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Virpomisen juuret ovat karjalaisten ja Venäjän syrjäseutujen vanhauskoisten ortodoksien keskuudessa. Pajunoksien ja virpomisen uskottiin toimivan siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
Virposunnuntai
Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai, kertoo Suomen ortodoksinen kirkko. Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä.
Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset.
