Virpovissa pikkunoidissa yhdistyvät itäiset ja läntiset pääsiäisperinteet.
Kotien ovikellot soivat tänään ympäri Suomea, kun virpojat viettävät palmusunnuntaita ovelta ovelle kiertäen.
Koristelluin pajunvitsoin varustautuneet virpojat toivottavat terveyttä ja toivovat palkkiota vastineeksi vitsasta. Palkaksi annetaan usein suklaamunia tai muuta makeaa.
Lue myös: 4,5-vuotiaalla Eelillä hurja virpomistavoite: 150 000 suklaamunaa! Näin virpoivat kissa ja kaksi suloista pikku noitaa
Yhdistelmä eri perinteitä
Palmusunnuntai tunnetaan virpomispäivänä eri puolilla Suomea, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla on perinteisesti virvottu noin viikkoa myöhemmin pääsiäislauantaina eli lankalauantaina.
Nykypäivän virpomiskäytännöissä sekoittuvat siirtokarjalaisten mukanaan tuoma virpomisperinne ja läntinen, Ruotsista rantautunut trulliperinne.
Alun perin virvonta on ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä perinne, jossa kirkossa siunatuilla pajunoksilla virvottiin läheisiä. Trullit puolestaan kiertelivät aikanaan pelottelemassa tai kiusaamassa ihmisiä ja karjaa.
Itäisen ja läntisen perinteen sekoittumisen tuloksena lapset kulkevat nykyään virpomassa noidiksi pukeutuneena.
Lue myös: Tällaista tapaa virpoa ei ole ennen nähty – Jouni saapui naapureiden pihoille kaivurilla ja kokonaisella pajupensaalla
Kristinuskossa alkaa hiljainen viikko
Kristillisessä perinteessä pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta.
Kristinuskon mukaan Jeesus ratsasti palmusunnuntaina Jerusalemiin, ja ihmiset heittivät hänen eteensä palmunoksia.
Palmusunnuntai aloittaa kristinuskossa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita.
7:20