Kannattaako ulkomaanmatkalle tai antibioottikuurin kylkeen ostaa probiootteja, kun saatavilla olevan tutkimustiedon mukaan niiden ripulia ehkäisevä tai hoitava teho on hyvin vähäistä?
Matkaripulia aiheuttavat useat eri bakteerit, virukset ja alkueläimet. Sen tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Joskus tautiin voi liittyä myös kuumetta ja päänsärkyä. Tyypillisimmin matkaripuli kestää 3–5 vuorokautta.
Oireiden perusteella ei yleensä ole mahdollista tunnistaa taudinaiheuttajaa.
Antibioottikuureista 10–20 prosenttia aiheuttaa vähintään lieväasteista ripulia tai vatsan löysyyttä.
Antibioottiripulin yleisin aiheuttaja on Clostridioides difficile -bakteeri, mutta antibioottihoitoon liittyvä ripuli voi johtua myös lääkkeen suorasta haitasta tai suoliston oman bakteeriston häiriintymisestä.
Molempien ripulien hoitoon tarjotaan apteekeista usein Saccharomyces boulardii -lääkeprobioottia, vaikka siitä on laajan meta-analyysin mukaan vain 8-prosenttinen hyöty matkaripulin estossa.
Myös antibioottiripulin hoitosuosituksissa mainitaan, että lääkeprobiooteista olisi todennäköisesti vain vähäistä hyötyä ripulin estossa tai hoidossa.
Silti probioottien teho ei ole olematonta, etenkään ripulin hoidossa, ja siksi suolistomikrobiasiantuntijat käyttäisivät lääkeprobioottia. Mutta miten asiaa perustellaan?
Lue myös: Lähdössä ulkomaille? Matkaripuli lisää vakavaa terveysriskiä – näin vältät kiusallisen reissuvaivan
Vaikutukset yksilöllisiä
-hiivan ripulia hoitavista vaikutuksista on olemassa tieteellistä näyttöä, mutta se ei tee siitä ihmelääkettä, muistuttaa emeritusprofessori Turun yliopistosta.

