Kannattaako ulkomaanmatkalle tai antibioottikuurin kylkeen ostaa probiootteja, kun saatavilla olevan tutkimustiedon mukaan niiden ripulia ehkäisevä tai hoitava teho on hyvin vähäistä?
Matkaripulia aiheuttavat useat eri bakteerit, virukset ja alkueläimet. Sen tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Joskus tautiin voi liittyä myös kuumetta ja päänsärkyä. Tyypillisimmin matkaripuli kestää 3–5 vuorokautta.
Oireiden perusteella ei yleensä ole mahdollista tunnistaa taudinaiheuttajaa.
Antibioottikuureista 10–20 prosenttia aiheuttaa vähintään lieväasteista ripulia tai vatsan löysyyttä.
Antibioottiripulin yleisin aiheuttaja on Clostridioides difficile -bakteeri, mutta antibioottihoitoon liittyvä ripuli voi johtua myös lääkkeen suorasta haitasta tai suoliston oman bakteeriston häiriintymisestä.
Molempien ripulien hoitoon tarjotaan apteekeista usein Saccharomyces boulardii -lääkeprobioottia, vaikka siitä on laajan meta-analyysin mukaan vain 8-prosenttinen hyöty matkaripulin estossa.
Myös antibioottiripulin hoitosuosituksissa mainitaan, että lääkeprobiooteista olisi todennäköisesti vain vähäistä hyötyä ripulin estossa tai hoidossa.
Silti probioottien teho ei ole olematonta, etenkään ripulin hoidossa, ja siksi suolistomikrobiasiantuntijat käyttäisivät lääkeprobioottia. Mutta miten asiaa perustellaan?
Lue myös: Lähdössä ulkomaille? Matkaripuli lisää vakavaa terveysriskiä – näin vältät kiusallisen reissuvaivan
Vaikutukset yksilöllisiä
Saccharomyces boulardii -hiivan ripulia hoitavista vaikutuksista on olemassa tieteellistä näyttöä, mutta se ei tee siitä ihmelääkettä, muistuttaa emeritusprofessori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
– Ongelma on se, että ripulin aiheuttajia on hirveästi erilaisia ja siksi jokaisen eri ripulin hoitoon tarvittaisiin juuri siihen kyseiseen taudinaiheuttajaan tehoava yhdistelmä eri probiootteja vieläpä oikeassa suhteessa keskenään, Huovinen kertoo.
Toinen haaste liittyy suoliston mikrobistoon.
Se on jokaisella ihmisellä täysin uniikki eli yksilöllinen. Näin ollen jokaisella ihmisellä on suolistossaan eri määrä tiettyjä mikrobeja ja niiden määrät suhteessa toisiinsa vaihtelevat.
– Kun hoidetaan ripulia, pitäisi tietää, mitä siitä yksilön mikrobistosta puuttuu, jotta voisimme tehdä täydellisesti juuri sitä suolistomikrobistoa täydentävän probiootin, kertoo HUSin Neurokeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Veera Kainulainen.
Kainulaisen mukaan suolistomikrobistoa voi verrata jalkapallojoukkueeseen. Kun kentältä puuttuu pakki, ei joukkue pelaa niin hyvin kuin silloin, kun pakki on paikalla. Samoin käy suolistossa, kun eri mikrobit eivät ole tasapainossa keskenään.
Ripulia aiheuttavat bakteerit tai antibioottikuuri horjuttaa suolistomikrobien tasapainoa, jolloin yksi tai useampi pelaaja puuttuu.
– Tästä syystä probioottien teho on hyvin yksilöllistä ja siksi toisinaan teho jää puuttumaan, Huovinen täydentää.
Lue myös: Pitkittynyt närästys tai epäily keliakiasta? Näin mahalaukun tähystystutkimus tehdään
Tutkimustiedon puute ei tarkoita, etteikö probiooteista olisi hyötyä
Sen lisäksi, että probioottien vaikutus antibiootti- ja matkaripuliin on riippuvainen siitä, millainen ripulin saaneen yksilön suolistomikrobisto on ja mikä taudinaiheuttaja ripulin taustalla on, on niiden vaikuttavuudesta myös haastava tehdä kattavaa tutkimusta.
Mikrobiomiasiantuntija, tutkija Eveliina Munukka kertoo, että syy siihen, miksi laajassa meta-analyysissa probioottien on todettu tehoavan vain 8-prosenttisesti matkaripulin estoon, on, että erilaisia probioottisia mikrobikantoja on olemassa satoja erilaisia.
Edelleen se, miten näitä satoja erilaisia mikrobeja annostellaan eri tutkimuksissa, vaihtelee paljon.
Meta-analyysissa tarkastellaan useita aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja verrataan niitä toisiinsa, jotta saadaan luotua luotettavia johtopäätöksiä tutkimustuloksista.
Siinä missä yksi yksittäinen tutkimus voi antaa virheellisen tuloksen, kootaan meta-analyysissa yhteen useita eri samaa aihetta tutkineiden tutkimusten tuloksia, jotta saadaan tarkempi kokonaiskuva siitä, pitävätkö tutkimustulokset paikkaansa vai eivät.
– Se, että löydetään riittävän iso joukko laadukkaasti toteutettuja lumekontrolloituja ja kaksoissovellettuja tutkimuksia, joissa olisi käytetty täysin samaa probioottikantaa samalla tavalla annosteltuna yhtä monta kertaa vuorokaudessa, on haasteellista, Munukka sanoo.
– Tämä johtaa siihen, että meta-analyysien mukaan probiooteilla vaikuttaa olevan vain hyvin vähäistä hyötyä matka- ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Niistä kannoista, joiden on jo aiemmin tutkimusten mukaan todettu auttavan ripulin hoidossa, saadaan kuitenkin jatkuvasti lisää uutta tutkimusnäyttöä.
Oletko kakannut aina väärin? Asiantuntija suosittelee kakkajakkaraa. Juttu jatkuu videon alla.
0:18
Lue myös: Probiooteilla hoidetaan ripulia, mutta tiesitkö niiden auttavan myös masennukseen?
Lääkkeen taustalla oltava aina riittävästi tieteellistä näyttöä
Munukan mukaan jo edellä mainitun Saccharomyces boulardiin CNCM I-745 -hiivakannasta on olemassa runsaasti tieteellistä näyttöä kaikenlaisten ripuleiden hoidossa.
– Tutkimusten mukaan se lyhentää taudin kestoa, hoitaa ripulin oireita ja tasapainottaa suoliston mikrobistoa.
– Ilman riittävää tieteellistä näyttöä kyseinen probiootti ei olisi lääkevalmiste, vaan se olisi luokiteltu ravintolisäksi, Munukka huomauttaa.
Tieteellinen näyttö tukee kyseisen probioottikannan käyttöä myös antibioottiripulin ehkäisyssä, jonka vuoksi muun muassa Euroopan lastengastroenterologiyhdistys suosittelee sitä antibioottiripulin hoitoon.
– On kuitenkin oleellista, että käyttää juuri kyseistä kantaa, sillä osa maitohappobakteereista voi jopa hidastaa mikrobiston palautumista ja lisätä antibioottiresistenssigeenien määrää suolistossa.