Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluissa puhutaan nyt turvatakuista, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eduskunnan kyselytunnilla. Poliitikkoja puhutti myös maahanmuutto.
Ulkoministeri Haavistolta kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla, miltä tilanne Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluissa tällä hetkellä näyttää.
Maat ovat neuvotelleet tällä viikolla Istanbulissa Turkissa.
– Sain juuri Turkin ulkoministeriltä viestin, jossa hän eritteli niitä asioita, jotka ovat vielä auki rauhanneuvotteluissa ja sitä, mistä mahdollisesti on sovittavissa, Haavisto kommentoi.
Haaviston mukaan on erittäin tärkeää, että muun muassa Turkki, Israel ja Ranska ovat edesauttaneet neuvotteluja.
Neuvotteluissa on noussut Haaviston mukaan esiin kysymys turvatakuista. Ukraina on kertonut olevansa valmis puolueettomaan asemaan, jos se saa ulkomailta turvatakuut, joissa ulkomaat sitoutuisivat auttamaan Ukrainaa, jos maahan hyökättäisiin aseellisesti.
– Tämäntyyppisistä asioista rauhanneuvotteluissa puhutaan, ja Suomi tietysti antaa kaiken tukensa näille neuvotteluille., Haavisto totesi.
Hallitus valmistelee lakia
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd.) sanoi puolestaan Ukrainan sodan, koronaviruksen ja huomenna alkavan hoitajalakon muodostavan yhdessä hyvin huolestuttavan tilanteen Suomenkin hoitojärjestelmän kannalta.
Linden kertoi, että hallitus valmistelee pikaisesti lakia, jolla lakon piiriinkin kuuluvat hoitajat voidaan velvoittaa töihin, jos potilaiden turvallisuus on muuten vaarantumassa.
Lue myös: STM valmistelee lakia, jolla hoitajia voitaisiin määrätä töihin lakon aikana
Opetusministeri Li Andersson (vas.) ilmoitti tehneensä hallitukselle esityksen, jonka mukaan kunnille korvataan kaikki ukrainalaisten lasten varhaiskasvatuksesta eli esimerkiksi päiväkotihoidosta syntyvät kustannukset.
Lisäksi väliaikaisella lakimuutoksella todettaisiin selkeästi kaikkien ukrainalaislasten oikeus koulunkäyntiin ja varhaiskasvatukseen.
Perussuomalaiset kysyivät maahanmuutosta
Kyselytuntia hallinnut teema oli maahanmuutto.
Perussuomalaiset nostivat tikunnokkaan hallituksen lakiesityksen, jolla helpotetaan EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia oleskelulupaan opiskelun tai työharjoittelun perusteella.
Erityisesti perussuomalaisia häiritsi se, että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voisivat hakea oleskelulupaa opiskellakseen.
– Kertokaa ministeri edes se, miksi laittomasti maassa olevan, karkoituksen saaneen miehen pitäisi jäädä nyt opiskelijaksi Suomeen, Ville Tavio (ps.) vaati.
– Kyllä minä katson, että tässä tilanteessa, jos on elämänsä tänne rakentanut, oppinut kielen, perustanut mahdollisesti perheen ja on mahdollisuus opiskella, meidän kannattaa antaa näille ihmisille se opiskelumahdollisuus, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi.
Perussuomalaiset vaativat kyselytunnilla myös kiintiöpakolaisten vastaanottamisen keskeyttämistä. Resurssien pitää usean kansanedustajan mukaan riittää nyt ukrainalaisten auttamiseen.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kysyi myös, miksei Euroopan ulkopuolelta tuleviiin maahanmuuttajiin kohdistuva suojelu ole ukrainalaisten tapaan tilapäistä.
EU päätti maaliskuun alussa ottaa käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin, jonka myötä Ukrainan kansalaiset, heidän perheenjäsenensä ja muut Ukrainassa pysyvästi asuvat saavat nyt tilapäistä suojelua kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Ukrainalaisille myönnettävät tilapäisen suojelun luvat ovat tällä hetkellä korkeintaan vuoden mittaisia, joskin lupia voidaan pidentää myöhemmin.
Mikkosen mukaan tilapäistä suojelua voidaan antaa EU:n direktiivin nojalla vain jos katastrofi, kuten sota tai luonnononnettomuus, on selvästi rajatulla maantieteellisellä alueella.
Tällöin normaaleihin turvapaikanhakuprosesseihin kuuluvaa henkilökohtaista arviointia ei tarvita.
– Sen takia tämä eroaa aiemmasta, että tässä voidaan katsoa, että kaikki sieltä sotaa pakenevat tarvitsevat turvaa, Mikkonen perusteli.