Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kiisti keskiviikkona eduskunnassa perussuomalaisten arviot siitä, että Afganistanista Suomeen autettavien suhteen olisi "piikki auki".
Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona Afganistanin tilanteesta sen jälkeen, kun Haavisto oli antanut eduskunnalle niin sanotun pääministerin ilmoituksen Afganistanin tilanteesta.
Haavisto mainitsi puheenvuorossaan, että Afganistanissa on vielä useita kymmeniä valtioneuvoston päätösten piiriin kuuluvia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään sekä konsuliavustuksen piiriin kuuluvia henkilöitä, joita ulkoministeriö pyrkii avustamaan.
Haavisto kertoi myös, että Suomi pyrkii myös helpottamaan afganistanilaisten perheenyhdistämiseen liittyvää asiointia muun muassa kiertävien konsuleiden ja etätulkkipalveluiden avulla.
Haaviston ilmoitukset herättivät kysymyksiä perussuomalaisten ryhmässä.
– Onko näissä henkilömäärissä nyt piikki täysin auki, vai mikä on maksimimäärä, Mari Rantanen (ps.) kysyi.
Myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri kysyi Haavistolta missä menee raja Suomeen autettavien afganistanilaisten suhteen.
– Ei ole mitään piikkiä, joka olisi auki, vaan hallitus on tehnyt nämä evakuointipäätökset. Niillä oli alku ja niillä oli loppu. Erikseen on perheenyhdistämisasiat ja erikseen on sitten kiintiöpakolaisasiat. Kustakin näistä päätetään erikseen ja luvut ovat sitten päätöksen yhteydessä tiedossa, Haavisto vastasi.
Kiertäviä konsuleita Iraniin tai Pakistaniin?
Haavisto kummeksui perussuomalaisten riveistä kuulunutta kritiikkiä perheenyhdistämisiä kohtaan ja muistutti, että perheenyhdistäminen perustuu eduskunnan säätämään Suomen lakiin.
Haaviston mukaan perheenyhdistämisten helpottamiseen on syytä, sillä koronapandemian ja Afganistanin tilanteen takia perheenyhdistämishakemuksia on ollut vaikea toimittaa Suomen edustustoon Intian New Delhiin.
– Jos hallitus nyt helpottaa sitä yrittämällä saada esimerkiksi Teheraniin tai Islamabadiin kiertäviä konsuleita, jotta näiden ihmisten normaalit oikeudet toteutuisivat, niin ei siinä kyllä ole mitään moitittavaa minun mielestäni, Haavisto sanoi.
– Pyrimme totta kai järjestämään niin, että palvelut toimisivat myöskin perheenyhdistämistapauksissa normaalisti, ja ulkoministeriö siitä vastaa osansa, Haavisto jatkoi.
"Suomi painostettiin maailmanpoliisioperaatioon"
Haavisto ei myöskään lämmennyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Jani Mäkelän Afganistan-analyysille. Mäkelän mukaan Afganistanin sota oli Yhdysvaltain "maailmanpoliisioperaatio", johon Suomi painostettiin mukaan.
– Tästä Afganistanin epäonnistumisesta pitää oppia sellainen asia, että vastaisuudessa tällaiset pitää välttää, ja se tapahtuu sillä tavoin, että emme sotkeudu asioihin, jotka eivät meille kuulu, Mäkelä sanoi.
Haaviston mukaan on Suomen etujen mukaista olla mukana terrorismin vastaisessa kamppailussa.
– Maailma nyt on sellainen nykyään, että kyllä nämä asiat meille kuuluvat, ja varsinkin sellaiset asiat, jos jossakin nousee terroristisia liikkeitä, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan Afganistanissa laaditaan vaikuttavuusarvio, jonka on määrä valmistua ensi vuoden keväällä. Arvion laatimista koordinoi ulkoministeriö, ja se tehdään yhteistyössä puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa.
EU:n olematon rooli ihmetytti
Eduskunnan Afganistan-keskustelun yhteydessä ihmeteltiin myös EU:n olematonta roolia Afganistanin kriisin hoidossa. Keskustan Mikko Savolan mukaan EU:n toiminta Afganistanin tapauksessa oli "yhtä höttöä".
Savola ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nostivat esiin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin elokuussa esittämän 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukon muodostamisen. Orpon mukaan "eurooppalaisista taistelujoukoista pitää tehdä totta".
– Meidän mielestämme Euroopalla pitäisi olla todellinen taistelukyky, päätöksentekokykyä erityisesti tällaisissa tilanteissa, joissa rauhaa pitää turvata ja myöskin eurooppalaisia etuja puolustaa lähialueilla, Orpo patisteli.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) myönsi puutteet EU:n toiminnassa, mutta ei täysin varauksettomasti asettunut kannattamaan Borrellin esitystä.
– Kyllä tätä nopean toiminnan kykyä on syytä kehittää, koska tämä taisteluosastokonsepti, mikä meillä tällä hetkellä on, ei ole osoittautunut kovin toimivaksi, Kaikkonen arvioi.
– Tätä aloitetta on hyvä tutkia, mutta meidän pitää välttää ainakin päällekkäisiä rakenteita, eli saattaisi olla luontevampaa kehittää tätä nykyistä voimassa olevaa konseptia, Kaikkonen jatkoi.