Hallituksen puoliväliriihi järjestetään huhtikuussa 2021 vasta kuntavaalien jälkeen. Vuonna 2017 saman ajankohdan valinnutta Juha Sipilän (kesk.) hallitusta syytettiin poliittisesta pelistä.
Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 järjestetään ensi keväänä 21.–22. huhtikuuta.
Ajankohta on kuntavaaleja seuraavalla viikolla.
Kyse on hallituksen järjestyksessä toisesta kehysriihestä, puoliväliriiheksikin kutsutuista neuvotteluista, joissa käydään läpi, onko hallitus saavuttanut tavoitteitaan ja tarvitaanko lisätoimia niiden saavuttamiseksi.
Ajankohdalla on merkitystä, sillä kehysriihessä harjoitettu talouspolitiikka voisi vaikuttaa puolueiden äänisaldoihin kuntavaaleissa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että vuonna 2021 hallitus jatkaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen talouden suunnitelman kehyksiin palataan, mutta kiristystoimiin ei ryhdytä.
Sanna Marin: "Ei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli"
Vuonna 2013 puoliväliriihi järjestettiin helmikuun lopussa, mutta vuonna 2017 vasta kuntavaalien jälkeen 24.–25. huhtikuuta.
Esimerkiksi nykyinen pääministeri, tuolloinen opposition kansanedustaja Sanna Marin (sd.) ihmetteli asiaa joulukuussa 2016 eduskunnan täysistunnossa.
– Kehysriihen pitäisi olla maaliskuussa, mutta hallitus on päättänyt siirtää ajankohtaa kuntavaalien yli huhtikuulle. Tilanne on ihmetyttänyt myös pitkäaikaista (--) virkamiestä Erkki Virtasta, joka on sanonut, ettei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli.
Marin viittasi puheenvuorossaan ilmeisesti Erkki Virtasen kolumniin Ylellä.
– Miksi kehysriihi on siirretty kuntavaalien yli, ja onko lisäleikkausten tarve nolla, 1 vai 2 miljardia euroa? Marin kysyi.
Kokoomuksen puheenjohtaja, tuolloinen valtiovarainministeri oli todennut marraskuussa 2016, että hallitus saattaisi tehdä keväällä 1–2 miljardin lisäleikkaukset.