Dopingkäry ja päihdekierre sammuttivat lopulta hiihtäjälegendan liekin. Pojilleen hän oli maailman paras isä.
Suomalaiset saivat kuulla vuonna 2011 suru-uutisen. Hiihtäjä Mika Myllylä oli kuollut epämääräisissä oloissa ainoastaan 41-vuotiaana.
Kuolema oli kova isku suomalaiselle urheilukansalle, mutta vielä suurempi ja henkilökohtaisempi menetys se oli kolmelle lapselle Benjamille, Olivialle ja Wiljamille.
Juuri ilmestyneessä Marko Lempisen kirjoittamassa Langennut legenda -elämäkerrassa kurkistetaan Mika Myllylän elämään hänelle kaikkein läheisimpien ihmisten kautta.
Myllylä voitti urallaan kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia. Myllylä oli poikien mukaan äärimmäisen kunnianhimoinen ihminen – liiankin.
– Hän oli tyyppi, jolle mikään ei riittänyt. Isä halusi aina vain isommalle ja isommalle tasolle. Vaikka hän tavoitteli olympiakultaa ja sai sen Naganossa 1998, ei sekään lopulta riittänyt, kertoo Benjami Myllylä.
Lue myös: Mika Myllylän asunnosta tehtiin kuoleman jälkeen hätkähdyttäviä löytöjä – yöpöydän laatikossa kirje
"Maailman paras isä"
Veljeksillä on iloisia muistoja perheen yhteisistä hetkistä.
– Hän oli maailman paras isä. Niin lapsirakas kuin olla ja voi. Ne olivat hyviä hetkiä, kun pelattiin pihalla lätkää ja futista. Hiihdettiin. Hetket jäivät sydämeen tosi syvälle, toteaa Wiljami Myllylä.
– Isä oli leikeissä täysillä mukana. Kukaan ei joutunut tylsistymään, säestää Benjami Myllylä.
Synkkiä pilviä taivaalle toi kuitenkin alkoholi. Myllylä ajautui päihdekierteeseen vuoden 2001 dopingkärynsä jälkeen.
– Tässä mennään syvälle ihmiseen. Homma oli kytenyt varmasti pitkään, joten hiihtouran jälkeiset tapahtumat eivät mielestäni olleet syy sairauteen, sanoo Benjami Myllylä.
– Päihdesairaus on sairaus, kuten kaikki muutkin sairaudet. Pirullinen sairaus. Siihen ei ole muuta ratkaisua kuin oma halu selviytyä ja parantua. Ei se helppoa ole, toteaa Wiljami Myllylä.