David Coulthard ajoi valtaosan F1-urastaan – kaikkiaan yhdeksän vuotta – suomalaiskuljettajan tallikaverina McLarenilla. Ensin oli Mika Häkkinen (1996–2001), sitten Kimi Räikkönen (2002–2004). Ei siis ihme, että kun Nico Rosberg kysyi Formula1.comin julkaisemalla videolla Coulthardilta tämän kovimmista henkisistä haasteista, skotti nosti esiin suomalaiset tallikaverinsa.
Coulthardin ja Häkkisen yhteiset McLaren-vuodet osuivat osittain aikaan, kun perinteikäs brittitalli oli F1-sarjan paras. Häkkinen vei nimiinsä kaksi maailmanmestaruutta ja suurimmat otsikot, Coulthardin oli tyytyminen vähempään.
– Mikan kanssa ajoimme yhdessä seitsemän vuotta, ja hän oli kova haaste, luontaisesti minua nopeampi yhdellä kierroksella. Psykologiselta kannalta se oli sitä, että minun täytyi löytää lisää huippuvauhtia. Kilpailemisessa ei ollut ongelmia: luontaiset vaistoni olivat kunnossa, mutta yhden kierroksen viilaaminen huippuunsa oli vaikeinta, Coulthard kertoo.
Tästä kertovat myös tilastot.
Häkkinen saavutti kahdella mestaruuskaudellaan yhteensä 20 paalupaikkaa ja 13 voittoa. Coulthardin vastaavat lukemat ovat kolme ja kolme. Toisaalta kaikki palkintokorokesijoitukset huomioiden Häkkinen oli parempi vain 21–15.
Coulthardin mukaan hänellä oli vaikeuksia vastata Häkkisen heittämään haasteeseen erityisesti siksi, että tallia johti Ron Dennis.
– Ron oli ymmärrettävästi melko läheinen Mikan kanssa, koska Mika oli kuolla hänen autossaan 1995. Alkuun Ron kielsi tämän, mutta myöhemmin hän myönsi, että hänellä oli erityinen suhde Mikan kanssa. Ja ymmärrän sen hyvin. He tekivät pitkään töitä yhdessä, Coulthard sanoo.
Häkkisen McLaren-taival alkoi kolme vuotta ennen Coulthardia, vuonna 1993. Coulthardin mukaan Dennis myönsi erityisen suhteensa suomalaiskuljettajaan vasta vuosituhannen taitteessa, ja se oli hänelle valtava henkinen helpotus.
– Se johti parhaaseen kauteeni F1:ssä. Vuosi oli 2000, jolloin pärjäsin paremmin.
Coulthard sijoittui kaudella 2000 MM-sarjassa kolmanneksi Ferrarin Michael Schumacherin ja Häkkisen jälkeen. McLaren-kaksikon ero oli 16 pistettä Häkkisen hyväksi.
Seuraavalla kaudella Coulthard löi Häkkisen tämän viimeiseksi jääneellä F1-kaudella ja juhli kauden päätteeksi uransa parasta MM-sijoitusta, kakkostilaa Schumacherin jälkeen. Pisteitä kertyi kuitenkin vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Monaco 1998
Häkkisen erityisasema kävi Coulthardille kenties parhaiten selväksi vuoden 1998 Monacon GP:ssä.
Kauden kuudenteen osakilpailuun lähdettiin tilanteessa, jossa Häkkinen johti MM-sarjaa seitsemän pisteen erolla Coulthardiin ja 12 pisteen erolla Schumacheriin.
Lauantain aika-ajoissa tapahtui jotain perin erikoista.
– Aika-ajoissa sai silloin tehdä neljä vetoa tunnissa. Teimme Mikan kanssa vuorotellen pohja-aikoja, ja kun Mika oli viimeisellä vedollaan, minulla oli oma vetoni vielä tekemättä ja pohja-aika oli nimissäni, Coulthard muistelee.
– Hän nappasi paalupaikan itselleen, ja katsoin varikon muurille. Ron tuuletti, (Mercedeksen urheilujohtaja) Norbert Haug tuuletti. Kaikki hakkasivat ilmaa. Mietin vain, että hän vei paalupaikan minulta ja olen osa tallia. En päässyt viimeisellä vedollani enää lujempaa, ja Mika vei paalupaikan.
Asiasta keskusteltiin Dennisin ja toimitusjohtaja Martin Whitmarshin kanssa.
– Sanoin ymmärtäväni, että tallin kannalta päivä on hieno, mutta odottaisin heidän ymmärtävän, miltä se tuntui minusta, kun näin heidän tuulettavan sitä, että Mika oli lyönyt minut.
Seuraavana päivänä ajettu kilpailu päättyi Coulthardin osalta keskeytykseen. Häkkinen puolestaan nappasi uransa ainoaksi jääneen Monacon GP:n voiton ja teki siinä sivussa kauden 1998 neljännen hattutemppunsa: paalupaikka, nopein kierros ja voitto.