Mies oli väkivalloin ja luvatta sukupuoliyhteydessä naiseen, hovioikeus ei pitänyt raiskauksena – rikosoikeuden professorin mukaan laissa on vakava puute: "En ole koskaan törmännyt tällaiseen"

Rikosoikeuden professori pitää hovioikeuden ratkaisua täysin poikkeuksellisena. Hänen mukaansa se tuo esiin nykyiseen raiskauslakiin liittyviä ongelmia.

Hovioikeuden käsittelemässä jutussa oli kyse miehen asunnolla toukokuussa 2017 tapahtuneista asioista. Mies oli tuolloin kutsunut kotiinsa naisen, johon hän oli tutustunut netissä. Kaksikko oli viettänyt aikaa kahdestaan, ja jossain vaiheessa mies oli ryhtynyt sukupuoliyhteyteen naisen kanssa.

Nainen ei seksiä halunnut.

Nainen vastusti

Asiaa puitiin pian Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa, missä miehen katsottiin syyllistyneen raiskaukseen. Oikeus perusteli päätelmää muun muassa sillä, että tekoon oli liittynyt naisen päälle nousemista, tämän ranteista kiinnipitämistä sekä hiuksista repimistä. Mies oli siis käyttänyt väkivaltaa.

– Vastaajan menettely on täyttänyt raiskausrikoksessa vaaditun väkivallan käytön elementin. Käytetyn väkivallan johdosta asianomistaja on tullut pakotetuksi sukupuoliyhteyteen, oikeus perusteli.

Oikeus myös katsoi, että mies oli ollut tietoinen siitä, että nainen ei ollut halunnut sukupuoliyhteyttä.

– Asianomistaja oli tuonut vastustuksensa esille suusanallisesti ja muutoin käyttäytymisellään, oikeus totesi.

Hovioikeus: Ei raiskaus

Käräjäoikeus tuomitsi miehen rikoksesta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen ja 30 tunnin yhdyskuntapalveluun. Samassa yhteydessä mies tuomittiin huumausainerikoksesta. Tuomio on suurilta osin salainen, mutta siitä on laadittu julkinen seloste, johon myös tämän jutun tiedot perustuvat.

Mies valitti tuomiosta käräjäoikeuteen raiskaussyytteen osalta.

Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi asian eilen. Tuomio on käräjäoikeuden tuomion tapaan salainen, mutta myös siitä on laadittu julkinen seloste.

Siinä hovioikeus kertoo, että raiskaussyyte on hylätty.

Hovioikeuden mukaan sukupuoliyhteys oli tapahtunut vastoin naisen tahtoa. Hovioikeus myös katsoo, että käsistä kiinni pitäminen täyttää sellaisenaan rikoslakiin raiskauksen tunnusmerkkeihin kirjatun väkivallan käyttämisen vaatimuksen.

Raiskauksesta ei hovioikeuden mukaan kuitenkaan ollut kyse.

Mikä oli väkivallan tarkoitus?

Syyte kaatui siihen, ettei jutussa ollut hovioikeuden mukaan näyttöä siitä, että mies olisi käyttänyt väkivaltaa siinä tarkoituksessa, että hän olisi saanut naisen "taivutetuksi sukupuoliyhteyteen". Näin hovioikeus päätteli asianomaisten kertomuksista sekä muun oikeuden saaman selvityksen perusteella.

Käytetyn väkivallan tarkoituksella katsottiin olevan merkitystä, sillä raiskauksesta voidaan rangaista vain, jos teko on tahallinen. Hovioikeus viittasi perusteluissaan rikoslain raiskauskohtaa koskevaan hallituksen esitykseen, jossa tätä tahallisuutta on selitetty tarkemmin:

– Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan tämän tarkoittavan sitä, että mainitussa lainkohdassa [raiskauspykälä] tarkoitetuissa tilanteissa (väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen) tekijän tulee ymmärtää, että uhri on taipunut hänen tahtoonsa väkivaltaisen menettelyn seurauksena.

Hovioikeuden mukaan mies ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla ymmärtänyt, että nainen oli taipunut hänen tahtoonsa väkivallan seurauksena – eikä mies tämän vuoksi ollut syyllistynyt raiskaukseen.

Professori: Lain raiskauspykälässä isoja ongelmia

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää hovioikeuden ratkaisua hämmästyttävänä.

– En ole koskaan törmännyt tällaiseen juttuun, jossa raiskaussyyte olisi hylätty tuolla perusteella. Yleensähän on kyse siitä, onko väkivaltaa tai väkivallan uhkaa käytetty vai ei.

Ratkaisu on Tolvasen mukaan periaatteellisesti merkittävä. Siinä raiskaussyyte hylättiin, vaikka henkilö oli ollut toisen kanssa sukupuoliyhteydessä ilman tämän suostumusta ja käyttänyt samassa yhteydessä väkivaltaa.

Tolvanen kummeksuukin sitä, että tapauksen ratkaisevaksi kysymykseksi nousi se, oliko naiseen kohdistettu väkivalta tapahtunut siksi, että mies saisi naisen taivutettua sukupuoliyhteyteen.

– En ole mikään syyttäjiä neuvomaan, mutta tässä olisi laintulkinnan hakemiseksi ennakkoratkaisun paikka. Etenkin kun käräjäoikeus on ollut asiasta dramaattisesti eri mieltä.

"Pikainen korjaamisen tarve"

Tolvasen mukaan Itä-Suomen hovioikeuden tuomio kielii rikoslain raiskauspykälän puutteista.

Laki ei nykyisellään ota kantaa siihen, onko sukupuoliyhteyteen päädytty yhteisestä tahdosta.

– Rikoslaissa pitäisi olla ainakin se, että raiskaukseen voi syyllistyä myös, jos ryhtyy sukupuoliyhteyteen vastoin toisen selkeästi ilmaisemaa tahtoa. Tämä tuomio vahvistaa tilanteen vakavuutta.

– Tämäkin ratkaisu osoitti, että laissa olisi pikainen korjaamisen tarve.

Raiskaus on rikoslain 20 luvun ensimmäisessä pykälässä määritelty näin:

Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.

Jos raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa.

Yritys on rangaistava.