EU lupaa Länsi-Balkanin maille uutta tukea – pääministeri Marin: "Albanian ja Pohjois-Makedonian osalta olisi syytä päästä eteenpäin"

EU-maat vakuuttelevat Länsi-Balkanin kumppaneilleen unionin ovien avautuvan aikanaan alueen maille. Konkreettisia lupauksia laajentumisen seuraavista askelista tai aikataulusta ei kuitenkaan annettu, kun EU-maiden johtajat tapasivat Länsi-Balkanin kollegansa tänään Sloveniassa.

Huippukokouksen julkilausumassa todetaan, että EU on sitoutunut laajentumiseen. Samalla kuitenkin korostetaan, että EU:n on pidettävä kehityksensä hallinnassa ja varmistettava kykynsä integroida uusia jäseniä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoo, että laajentumisprosessiin saataisiin selkeyttä ja asiassa päästäisiin aidosti eteenpäin. Hän haluaisi, että asiaan voitaisiin palata vielä tämän vuoden puolella.

– Erityisesti Albanian ja Pohjois-Makedonian osalta olisi syytä päästä eteenpäin. On valitettavaa, että keskustelut eivät ole edenneet kuten olisimme toivoneet, Marin sanoi kokouksen jälkeen.

Marinin mukaan Suomelle on tärkeää, että EU:n laajentumisessa pidetään kiinni ehdollisuuksien täyttymisestä, kuten ihmisoikeuksista, oikeusvaltiokehityksestä ja korruption kitkemisestä ehdokasmaissa.

Lue myös: EU-johtajat pohtivat unionin strategiaa pitkäksi venyneellä illallisella – kännykätkin kerättiin pois turvallisuussyistä

Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan kasvu huolena

Länsi-Balkanin maihin luetaan Kroatia, Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Näistä maista Kroatia on jo EU:n jäsenmaa.

EU:ssa huolena on Länsi-Balkanin maiden tuskastuminen hitaaseen jäsenyysprosessiin ja se, että maat ajautuisivat entistä enemmän Venäjän ja Kiinan vaikutusvallan piiriin.

Marinin mukaan huippukokouksessa ei noussut esiin asetelmaa, jossa Länsi-Balkanin maat kilpailuttaisivat EU:ta muita mahdollisia kumppaneita vastaan.

– Päinvastoin tuli (esiin) erittäin vahva sitoutuminen ja halu kulkea EU:n suuntaan.

Marin jakaa kuitenkin huolen muiden toimijoiden vaikutusvallan kasvusta Länsi-Balkanilla. Hänen mukaansa EU:n tulee osoittaa Länsi-Balkanin maille, että unionia kohti kannattaa pyrkiä.

Huippukokouksessa EU lupasi kädenojennuksena uutta tukea esimerkiksi investointeina infrastruktuuriin ja vihreään energiaan. Esillä oli myös suunnitelma roaming-maksujen vähentämisestä EU:n ja alueen maiden välillä.

Marinin mukaan tuella on merkittävä vaikutus Länsi-Balkanin maiden uudistumismahdollisuuksiin.

– EU on konkreettisesti tukenut aluetta esimerkiksi rokotteiden saatavuuden osalta koronaviruskriisin aikana, Marin huomautti.

Ei sitoutumista vuosilukuun

EU-puheenjohtajamaana toimiva Slovenia oli ennen huippukokousta toivonut, että unioni olisi voinut luvata vielä enemmän ja sitoutua selkeään aikatauluun, joka antaisi laajentumiselle tavoitteeksi vuoden 2030. Vuosilukuun sitoutuminen ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta muilta jäsenmailta.

Marinin mukaan on mahdoton sanoa, onko yksikään EU-jäsenyyttä odottavista Länsi-Balkanin maista liittynyt unioniin vuoteen 2030 mennessä.

Osalla EU-maista on merkittäviäkin varaumia laajentumisen suhteen.

Viime vuonna EU-maat löysivät yhteisymmärryksen jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa, mutta etenemistä ei juuri ole ollut, sillä sittemmin Bulgaria esti neuvottelujen varsinaisen aloittamisen Pohjois-Makedonian osalta historiaan liittyvän kiistan vuoksi.

Pulman setvimistä hidastaa se, että Bulgariassa järjestetään parlamenttivaalit marraskuussa.

Huippukokouksen yhteydessä EU-maat tapasivat Länsi-Balkanin edustajia myös pienemmissä kokoonpanoissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel tapasivat sekä Bulgarian että Pohjois-Makedonian edustajia, mutta ratkaisua kiistaan ei vielä saavutettu.

Hidasta edistystä

Albania ja Pohjois-Makedonia odottavat siis edelleen liittymisneuvottelujensa varsinaista alkua. Aiemmin liittymisneuvottelut on käynnistetty Montenegron ja Serbian kanssa.

Serbian liittymisneuvottelujen etenemistä hidastaa ratkaisematon kiista Kosovosta. Serbian entinen maakunta Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 2008. EU-maista Kosovon itsenäisyyttä eivät ole tunnustaneet Kypros, Kreikka, Romania, Slovakia ja Espanja.

Pääministeri Marin korostaa Kosovon ja Serbian välisen vuoropuhelun tärkeyttä Kosovon aseman ratkaisemisessa.

– Näemme kaikki sen, että maiden välit ovat erittäin vaikeat ja tämä tilanne on ollut hyvin vaikea jo pitkään, Marin sanoi.

Syyskuun loppupuolella jännitteet kiristyivät Serbian ja Kosovon välisellä rajalla, kun Kosovo kielsi Serbian rekisterikilvissä olleiden autojen rajanylitykset Kosovoon. Serbia on toiminut vastaavalla tavalla vuosien ajan Kosovon rekisterissä olevien autojen kohdalla. Viime viikolla maat löysivät kuitenkin sovun tilanteen liennytyksestä.