Mensan jäsen Hanna Sissala kertoo, että älykkäitä ihmisiä on monenlaisia: niin teoreettiset pohdiskelijat kuin käsistään kätevät ja käytännönläheiset ihmisetkin voivat olla yhtä lailla älykkäitä.
Onko älykäs ihminen nenä kirjassa viihtyvä lukutoukka vai käsistään taitava ongelmanratkaisija? Mensan jäsenen Hanna Sissalan mielestä hän voi olla kumpaa tahansa.
– Mensan testihän mittaa nimenomaan prosessointikykyä, joka voi toisilla ilmetä musiikillisena lahjakkuutena tai vaikkapa taitona purkaa radio osiin ja koota se uudestaan toimivaksi, hän kertoo. Älykkäiden ihmisten kiinnostuksen kohteet, persoonallisuus ja lahjakkuudet ovat hyvin erilaisia. Niistä riippuu, miten älykkyys näkyy arkielämässä.
Sissala haki mukaan älykkäiden järjestöön, koska muutti uudelle paikkakunnalle ja kaipasi innostavien ja kiinnostavien ihmisten seuraa. Hän ei ollut varma sisäänpääsystään, mutta tiesi, että mahdollisuudet voisivat olla hyvät.
– Olen aina ollut hyvä koulussa ja uusien asioiden oppiminen on minulle helppoa, asiat jäävät mieleen nopeasti.
Myyntialalla työskentelevän Sissalan mukaan älykkyys näkyy arjessa hyvänä ongelmanratkaisukykynä ja hoksaavuutena. Omaa älykkyysosamääräänsä hän ei halua paljastaa.
– Yleensä järjestössä ei puhuta älykkyysosamäärästä sen jälkeen, kun on kerran päässyt sisään. Periaatteenahan on, että päästäkseen mukaan älykkyysosamäärän on oltava korkeampi kuin 98 prosentilla väestöstä. Sisään pääsemiseen vaadittava pistemäärä on vaihdellut jonkin verran testien ja niiden pisteytyksen mukaan.
Tällä hetkellä Mensan jäseneksi pääsee, jos älykkyysosamäärä on vähintään 131.