Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään lapsen kyky hillitä itseään ei kerro tulevaisuuden menestyksestä – myös vanhempien taustalla on suuri merkitys.
Saako lapsia lahjoa? Kuuntele lastenpsykiatrin vastaus yllä olevalta videolta.
Kuuluisa vaahtokarkkitesti mittaa lapsen itsehillintää:
Testissä lapsen eteen laitetaan vaahtokarkki. Lapselle kerrotaan, että mikäli hän jaksaa odottaa vartin ilman vaahtokarkkiin kajoamista, saa hän palkinnoksi toisen samanmoisen.
Kärsivällisyyttä pidätellä makeanhimoa on pidetty merkkinä myöhemmästä menestyksestä niin koulumaailmassa kuin työelämässäkin.
Tuore New Yorkin yliopiston tutkimus kuitenkin asettaa kuuluisan vaahtokarkkitestin kyseenalaiseen valoon. Tutkimuksen mukaan myös lapsen vanhemmat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten jälkeläinen testissä pärjää. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Vanhempien koulutus vaikuttaa lapsen menetykseen
Uudessa tutkimuksessa tutkittiin jälleen lapsen kykyä odottaa toista vaahtokarkkia. Nyt lapsia oli kuitenkin 900 kappaletta, ja myös lapsen etninen tausta sekä vanhempien koulutus otettiin huomioon. Aiemmassa vaahtokarkkitestissä lapsia oli alle 90 lasta, joiden vanhemmat työskentelivät yliopistossa.
Tutkijat uskoivat, että esimerkiksi vanhempien taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsen kykyyn lykätä mielitekojensa tyydyttämistä sekä menestymistä myöhemmin elämässään.
LUE MYÖS: Tutkimus: Työssäkäyvien äitien tyttäret menestyvät työelämässä
Olettamukset osuivat oikeaan. Tutkimuksessa havaittiin, että yhtä hyvin vaahtokarkkitestissä pärjäävien lasten myöhempään menestykseen vaikutti itsehillinnän lisäksi vahvasti äidin koulutus. Pitkälle kouluttautuneet tapaavat myös tienata matalasti koulutettuja enemmän.
Tutkijoiden mielestä lasten kykyä itsehillintään ei tulisikaan korostaa kasvatuksessa turhan paljon. Piirteellä kun ei ole tulevaisuuden kannalta niin paljon myönteisiä vaikutuksia kuin aiemmin on kuviteltu.
Köyhien lasten perheissä herkut eivät aina ole arkipäivää
The Atlantic -lehden artikkelissa todetaan, että uusi vaahtokarkkitesti kielii myös köyhemmistä oloista tulleiden lasten heikommasta motivaatiosta odottaa toista makupalaa. Köyhät lapset saattavat elää kotitalouksissa, joissa herkut eivät ole arkipäivää – ja tilaisuuteen pitää tarttua heti sen koittaessa.
Toisinpäin ajateltuna rikkaiden perheiden lapset voivat luottaa siihen, että saavat karkkeja toistekin.
Tulot vaikuttavat tavoitteisiin ja kasvatukseen
The Atlantic -lehden toimittaja viittaa artikkelissaan lisäksi aiheesta kirjoitettuihin kirjoihin. Ne alleviivaavat, että köyhyys voi ajaa ihmisen valitsemaan nopeasti saavutettavia palkintoja pitkän tähtäimen voittojen sijaan. Köyhissä perheissä kasvaneet lapset saattavatkin työelämään päästyään palkita itseään palkkapäivän tullen tuhlailemalla.
Indianan yliopiston tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että matalapalkkaiset vanhemmat tapasivat myöntyä lastensa makeisiin mielitekoihin helpommin kuin paremmin tienaavat vanhemmat. Näin köyhissä perheissä tavallaan opetetaan lapsille, että pitkän tähtäimen palkintoja ei tarvitse odottaa, vaan mielitekonsa voi tyydyttää samoin tein.
Lähde: The Atlantic, The Guardian
***
1:33
