Jääkiteistä syntyneet helmiäispilvet ihastuttivat eilen muun muassa Oulussa ja Kemissä. Saimme Matti Hietalalta kauniista pilvistä kuvia, joita voi ihailla myös yllä olevalla videolla.
Hohtavia helmiäispilviä näkyy eniten alkuvuodesta ja vuoristojen lähettyvillä, kertoo meteorologi Joanna Rinne Forecan blogissaan.
– Helpoimmin niitä näkee Länsi-Lapin seutuvilla, sielläkin vain muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa ne ovat harvinaisia, itse etelässä asuvana en muista sellaista ikinä luonnossa nähneeni, Rinne sanoo.
Helmiäispilvet syntyvät, kun matalapaineen keskus törmää vuoristoon.
– Skandit ovat tähän juuri sopiva vuoristo ja myös selitys sille, että helmiäispilviä nähdään useimmin juuri Länsi-Lapissa.
Eilen helmiäispilviä näkyi ainakin Vaasan, Oulun ja Kemin seudulla.
Pilvien koostumus on erikoinen.
– Ne sisältävät jääkiteiden lisäksi rikkihappoa ja typpihappoa. Helmiäispilvillä on kauneutensa lisäksi ikävä sivuvaikutus, sillä ne tuhoavat otsonia. Niitä esiintyy kuitenkin niin harvoin, että merkittävää haittaa niistä ei otsonikerrokselle ole, Rinne sanoo.
Helmiäispilviä esiintyy Suomessa pääasiassa tammi-helmikuun tienoilla.
Synty: matalapaine törmää vuoristoon
Rinne kertoo helmiäispilvien syntyvän, kun matalapaineen keskus nostaa vuoristoon törmätessään kosteutta ilmakehässä ylöspäin.
– Ylempänä puhaltava läntinen ilmavirtaus muodostaa vuoristoon törmätessään vuoristoaaltoja, jotka puolestaan siirtävät matalalta liikkeelle lähteneen kosteuden stratosfääriin asti eli, helmiäispilvien tapauksessa, 15-30 kilometrin korkeuteen.
Helmiäispilvien toinen nimi on polaaristratosfääripilvi.
– Korkeuksiin päässyt kosteus härmistyy jääkiteiksi ja muodostaa helmiäispilviä. Ne näyttävät kirkkaimmilta auringonnousua ennen tai auringonlaskun jälkeen, mutta saattavat näkyä taivaalla yhtäaikaa auringonkin kanssa.