Monet muistisairaat potevat myös masennusta, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella masennus ei ole dementian riskitekijä. Sen sijaan masennus saattaa olla osa dementian kehittymisvaihetta tai jakaa dementian kanssa yhteisiä riskitekijöitä.
Havainnot perustuvat yli 10 000:n iältään 35–55-vuotiaan seurantaan. Kaikkiaan 28 vuotta kestäneen seurannan aikana masennusoireita kartoitettiin yhdeksään otteeseen. Yhteensä 322 potilaista sai masennusdiagnoosin.
Tulosten perusteella seurannan alkupuolella todettu masennus ei suurentanut riskiä sairastua dementiaan edes silloin, kun sairaus oli pitkäaikainen ja oireet uusiutuivat.
Tilanne oli kuitenkin eri potilailla, jotka olivat masentuneet noin kymmenen vuotta ennen dementiadiagnoosia. Tuolloin krooniset ja uusiutuvat masennusoireet liittyivät noin 70 prosenttia suurempaan dementiariskiin.
Kun tutkijat tarkastelivat erityisesti dementiaan sairastuneiden masennusoireita, he havaitsivat masennuksen yleistyneen hurjasti varsinkin dementiadiagnoosia edeltävänä vuotena.
Tulostensa perusteella tutkijat eivät usko masennuksen olevan dementian riskitekijä, mutta masennus saattaa olla osa dementian kehittymisvaihetta tai niillä voi olla yhteisiä riskitekijöitä. Tämän selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.
Suomalaisista noin 120 000 sairastaa jonkinasteista dementiaa, ja yhtä monella on sitä lievempi muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Muistisairaiden määrä lisääntyy
THL:n asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu kertoi Studio55.fi-lähetyksessä marraskuussa 2014, että 50 vuoden kuluessa muistisairaiden määrä Suomessa saattaa jopa viisinkertaistua.
16:54
