Masennus synkensi Tommi Liimataisen elämän: Oksensin pahan olon pois

Tommi Liimatainen kuvailee kosteista vuosista ja raitistumisesta kertovan Kaasu pohjassa -kirjan tekemisen olleen"todella raaka prosessi". 3:56

Musiikkimanageri Tommi Liimatainen paljastaa Kaasu pohjassa -kirjassaan sairastuneensa juomisen myötä myös masennukseen.

Raa’an rehellisessä kirjassaan Kaasu pohjassa (Otava) musiikkimanageri Tommi Liimatainen kertoo kaikesta siitä mielipahasta ja huonosta olosta, mitä alkoholinkäyttö hänessä aiheutti. Musiikkimanageri satutti juomisellaan niin itseään kuin lähipiiriään.

Pahimmaksi hän teoksessa kuvailee kuitenkin juomisen aiheuttaman moraalisen krapulan, joka oli hänelle ”niin raskas taakka, ettei sen kanssa olisi voinut kauaa enää elää.”

Noin vuosi ennen raitistumistaan, keväällä 2004 Liimatainen alkoi oireilla masennuksesta. Mies kuvailee synkkää aikaa kirjassa.

”Maailmani oli musta, mikään ei kiinnostanut ja olo oli täysin passiivinen. En olisi millään jaksanut tai edes halunnut aamuisin nousta sängystä. Kaikki oli tasaisen harmaata tai mustaa. Tunteet eivät tulleet pintaan, ihan kuin niitä ei olisi ollutkaan. Kyse ei enää ollut normaalista alakulosta. Minun piti hampaat irvessä pakottaa itseni ylös sängystä. Samalla tavalla pakottaen selviydyin päivän hommista, mutta pakolla vääntäminen vain pahensi pahaa oloa."

Lopulta Liimatainen hakeutui lääkäriin ja hänelle diagnosoitiin keskivaikea masennus.

”Olin todella hämilläni; mikä se on, mikä minussa on vikana? Kyselin tarkasti masennuksen yksityiskohdista. En olisi ikinä uskonut, että masennus tarttuu minuun. Minähän koin olevani voimieni tunnossa. Olin nuori ja vahva. Töissäkin kaikki sujui, sekä myyntiedustajana että managerina. Oli pysähdyttävä kokemus tajuta, että vaikka asiat tuntuisivat menevän kuinka hyvin, masentua voi silti tuosta vain ilman varsinaista selvää syytä.”

Kirjassa Liimatainen kertoo taistelleensa irti masennuksesta lenkkeilemällä rankasti. Hän juoksi rappusia edestakaisin muiden lenkkeilijöiden kauhistellessa. Fyysinen paha olo otti yliotteen, mutta henkinen paha olo väheni.

”Jossain vaiheessa aloin oksentaa. Siltikään en pysähtynyt. Oksennus ja kuola valuivat pitkin rinnuksia. Tiesin, ettei siihen kuole, vaikka tavaraa tulee ulos. Kävin portailla ravaamassa ja oksentamassa seuraavien viikkojen aikana muutaman päivän välein monta kertaa. Joka kerta olo tuntui vähän paremmalta. Masennusmöykky sisälläni pieneni.”

2015: Masennuksen suhteen "homma kuosissa"

Mietoja mielialalääkkeitä Liimatainen söi tuolloin lääkärin määräyksestä, mutta vain yhden paketin verran. MTV.fin tuoreessa haastattelussa lähes kymmenen vuotta raittiina ollut musiikkimanageri kertoo päässeensä masennuksesta irti kertaheitolla.

– En ole sen jälkeen masennukseen kauheasti törmäillyt. Käsittääkseni se lähti silloin lenkkeilemällä ja oksentamalla pois. Jos se tuolla sitten jossain juikkii, niin sanotaanko näin, että homma on ihan kuosissa tällä hetkellä. Lääkkeitä en tarvitse, ihan näillä eväillä mennään, mitä on.

Liimatainen ja Otava lahjoittavat osan kirjan tuotosta ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Jutun lainaukset ovat teoksesta Kaasu pohjassa.

Lue myös:

    Uusimmat