Marokosta tulee Suomeen kymmenen turvapaikanhakijaa kuukaudessa – myönteiset päätökset liittyvät poliittiseen vainoon

Mitä Turun isku muuttaa? 11:00

Suomesta turvapaikan saaneet marokkolaiset ovat saaneet turvapaikan henkilökohtaisen poliittisen tai uskonnollisen vainon vuoksi, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg Huomenta Suomessa.

– Tapaukset ovat hyvin erilaisia. Marokossahan ei ole selvää poliittista ideologiavääntöä. Se on enemmän henkilökohtaisia (syitä). (Turvapaikanhakija) on joutunut tilanteeseen, jossa hänelle voi tapahtua siellä hurjia asioita, Nerg kertoo.

Suomeen saapuu Marokosta noin kymmenen turvapaikanhakijaa kuukaudessa. Viime vuonna maasta saapui hieman alle sata henkilöä. Nergin mukaan päätösten suhde on tällä hetkellä sellainen, että päätöksistä noin 15 on myönteisiä ja hieman yli 30 kielteisiä.

Marokkolaista vuonna 2016 maahan tullutta turvapaikanhakijaa epäillään Turussa tapahtuneesta epäillystä terroriteosta. Hän ei ollut vielä saanut lainvoimaista päätöstä asiasta. Nergin mukaan tämän taustoja ei tutkinnallisista syistä haluta kertoa julkisuuteen.

Päätösprosessi hidas

Nerg kertoo, että maahanmuuttoviranomaisilla on yhä käsiteltävänään vuonna 2015 tulleet turvapaikanhakijat. Näistä 700 on saanut kielteisen päätöksen hallinto-oikeudesta, ja odottaa palautusta kotimaahansa. Pieni osa lähtee vapaaehtoisen palautuksen muodossa.

Turvapaikkapäätöksen prosessi on pitkä, sillä ensimmäiseen päätökseen Maahanmuuttovirastolta kuluu kolmesta neljään kuukautta. Jos päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, päätöksen saaminen kestää noin vuoden, minkä lisäksi asiasta voidaan valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Huolena pitkän prosessin aikana on kielteisen päätöksen saaneiden katoaminen paperittomina. Poliisi voi nyt vaatia turvapaikanhakijoita ilmoittautumaan säännöllisesti poliisilaitoksella, mikä helpottaa näiden seurantaa. Tämä on tärkeää, sillä paperittomana on hyvin vaikea elää Suomessa ilman laajaa turvaverkkoa. Tämä lisää radikalisoitumisen tai rikoksen uhriksi joutumisen riskiä, minkä vuoksi pakkopalautusjonojen ei haluta enää venyvän.

Lue myös:

    Uusimmat