Saksalaisyhtiö Flixbus ei omien sanojensa mukaan kilpaile muiden bussiyhtiöiden kanssa. Onnibusin mukaan kilpailu on lisääntynyt.
Bussiyhtiöiden välinen kilpailu Suomessa on tänä kesänä lisääntynyt saksalaisyhtiö Flixbusin laajentumisen myötä, kertoo Onnibusin toimitusjohtaja Joona Hurmerinta STT:lle.
Flixbus laajensi reitistöään Suomessa viimeksi loppukesästä. Ensimmäiset reitit Suomessa avattiin kaksi vuotta sitten. Helsingistä yhtiö ajaa muun muassa Vaasaan, Rovaniemelle, Tampereelle ja Joensuuhun. Toiseen suuntaan linjat jatkuvat Tallinnan kautta esimerkiksi Baltiaan ja Puolaan.
Flixbusin itäisen Euroopan ja Suomen toiminnoista vastaavan Michal Lemanin mukaan Flixbus ei kilpaile paikallisten bussiyhtiöiden kanssa.
– Kilpailijamme eivät ole toiset bussiyhtiöt, vaan (yksityis)autot, Leman sanoo.
– Emme katso mitä muut tarjoavat, koska tiedämme tuotteemme olevan hieman erilainen.
Lemanin mukaan vielä viime vuonna suuri määrä Flixbusilla Suomessa matkustavista oli ulkomaalaisia turisteja, mutta linjojen laajentumisen myötä yhä suurempi osa matkustajista on suomalaisia.
Sekä Onnibus että Flixbus käyttävät dynaamista hinnoittelua, eli bussilipun hinta määräytyy kysynnän ja matkustuspäivän mukaan.
Alueellista vaihtelua
Bussiliikenteen kilpailuasetelmat kuitenkin vaihtelevat alueittain paljon, kertoo Onnibusin Hurmerinta.
– Voi olla joku tietty toimija, joka ajaa paljonkin vaikka Helsingin ja Tampereen välillä, mutta ei missään muualla. Se vaihtelee paljon reiteittäin, Hurmerinta sanoo.
Keskinäisen kilpailunsa lisäksi linja-autot kilpailevat muiden kulkumuotojen, kuten junan kanssa. Myös Hurmerinnan mukaan koko joukkoliikenteen pahin kilpailija on kuitenkin yksityisauto.
– Tietenkin on valitettavaa, että nyt tämän vuoden alusta joukkoliikennelippujen arvonlisäveroa nostettiin kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Se ei tehnyt hyvää joukkoliikenteen kilpailukyvylle suhteessa yksityisautoiluun.
Bussiliikennöinnin kehitys on ollut kasvavilla alueilla Hurmerinnan mukaan positiivista, mutta pienemmillä paikkakunnilla reittejä tai vuoroja on myös jouduttu vähentämään. Koska esimerkiksi Onnibus on markkinaehtoinen toimija, eli se ei saa valtiolta tukea, on lipputulojen katettava kulut.
– Tappiolla ei voi vuodesta toiseen liikennöidä, Hurmerinta sanoo.
– Jos ja kun on sellaisia alueita ja yhteysvälejä, joilla markkinaehtoisesti ei kukaan operoi, niin jos sinne halutaan ja tarvitaan joukkoliikenneyhteyksiä, täytyy viranomaisten hankkia ostoliikennettä.
Kysynnän lisäksi Onnibus seuraa reittitarjontaa suunnitellessaan myös kilpailijan toimintaa.
– Fokus on omassa tekemisessä. Oman datan kautta yritetään löytää parhaita ja järkeviä kohteita, mutta totta kai on vastuullista seurata myös, mitä kilpailijat tekevät, sanoo Hurmerinta.
Kilpailun laajeneminen on kuluttajan eduksi
Tutkimusohjaaja Riku Buri Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kertoo STT:lle, että kaukoliikenteen lippuhinnat halpenivat selvästi, kun linja-autoliikenteen kilpailu kymmenisen vuotta sitten vapautettiin ja esimerkiksi Onnibus tuli markkinoille.
Vapauttamista seuranneina vuosina pitkän matkan bussilippujen hinnat laskivat noin neljänneksen, mihin VR reagoi alentamalla kaukojunaliikenteen lippuhintoja noin viidenneksen, selviää KKV:n vuonna 2022 julkaisemasta tutkimuksesta.
Tuoretta tutkimustietoa alan kilpailun viimeisimmistä käänteistä, eli esimerkiksi Flixbusin vaikutuksesta kilpailuasetelmaan ei ole, mutta teoriassa vaikutus voisi olla samansuuntainen nytkin.
– Yleisesti kilpailu toimii niin, että kun tulee vaihtoehtoinen palveluntarjoaja, niin se laskee markkinahintatasoa, Buri sanoo.
Onnibusin tulo markkinoille aikanaan vauhditti kilpailua erityisesti isojen kaupunkien välisillä reiteillä, Buri kertoo. Syrjäisemmillä seuduilla vaikutus jäi vähäisemmäksi. Pienempien paikkakuntien bussiliikennöinnin osalta parhaassa tilanteessa siis ovat kilpailun kasvaessa ne, jotka sattuvat sijaitsemaan isojen kaupunkien välissä ja siten bussireittien varrella.
Omistus keskittyy
Toinen linja-autoalalla vaikuttanut selvä trendi on omistuksen keskittyminen, kertoo Buri. Onnibusin vuonna 2018 ostanut Koiviston Auto on Suomen suurin linja-autoyhtiö. Se on viime vuosien aikana ostanut usean muunkin kaukoliikenneyrityksen.
Viranomaiset eivät kuitenkaan ole etukäteen voineet arvioida yrityskauppojen vaikutusta alan kilpailuun tai esimerkiksi lippujen hintoihin, koska kaupat eivät ole ylittäneet yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajoja. Siten ne ovat jääneet viranomaiskontrollin ulkopuolelle.
Se käytännössä tarkoittaa, että Suomessa jää tutkimatta paljon sellaisia yrityskauppoja, jotka kuitenkin todellisuudessa vaikuttavat kilpailuun. Pitkän matkan kaukoliikenne on Burin mukaan tästä hyvä esimerkki. Silloin iso toimija voi käytännössä ostaa pienemmät kilpailijansa.
– Se korostaa sitä tarvetta, mikä meillä Suomessa olisi lakimuutokselle, missä otettaisiin käyttöön tällainen otto-oikeus, jollainen muissa Pohjoismaissa on. Esimerkiksi pitkän matkan kaukoliikenteessä se tavallaan jatkossa ehkäisisi tilanteen, että kun syntyy kilpailua, niin kilpailua ei osteta pois sen syntymisen jälkeen.