Euroopan keskuspankki ei vaikuta perääntyvän korkopolitiikastaan ja katsoo sen purevan inflaatioon, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.).
Marinin mukaan energian korkea hinta ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat aiheuttaneet kuitenkin sen, että inflaatio ei taitu ilman jäsenmaiden toimia energiatarjonnan lisäämiseksi.
Marin kommentoi asiaa tänään poliittisten johtajien eurohuippukokouksen jälkeen Brysselissä. Kokouksessa kuultiin muun muassa Euroopan keskuspankin pääjohtajaa Christine Lagardea.
– Jäsenmaiden suunnalta tulee myös huolta siitä, että miten kaikki tämä yhdessä – niin korkea energian hinta, asumisen kalleus, ruuan hinta ja sitten nämä koronnostot – vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään, Marin sanoi.
Marin kertoi myös itse jakavansa huolen. Hän arvioi kuitenkin keskuspankin pysyvän johdonmukaisena.
– En osaa tietenkään ennakoida tai tiedä sitä, millä tavalla korkoja mahdollisesti nostetaan tulevaisuudessa. Ehkäpä nämä suurimmat koronnostot on nyt nähty, mutta ymmärtääkseni tilanne on kuitenkin se, että tätä politiikkaa tullaan jatkamaan.
Moniongelmainen taloustilanne
Marin katsoo, että taloudessa on samanaikaisesti monia ongelmia, joita pitäisi taklata.
– Me emme ole taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, että meillä olisi ylikuumentunut talous, jota sitten koronnostoilla pystyttäisiin hillitsemään ja saamaan inflaatio sitä kautta kuriin. Vaan samaan aikaan meillä on haasteena tämä energiasiirtymä. Ja tarvitsemme investointeja, tarvitsemme myös kansalaisten tukea tässä tilanteessa.
Marinin mukaan avokätiseen talouspolitiikkaan ei ole tässä tilanteessa mahdollisuutta, mutta samaan aikaan täytyy saada myös investointeja ja huolehtia Euroopan kilpailukyvystä.
Kilpailukykyä suomalaiseen makuun
Varsinainen EU:n poliittisten johtajien huippukokous päätyi jo eilen myöhäisillasta Suomen aikaa. Pääteemoina olivat Ukraina ja Venäjä sekä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky.
Huoli koskee sitä, miten EU pärjää kauppasodan partaalla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Suomi on viestinyt ahkerasti, että nopeista hätäratkaisuista pitäisi siirtyä kohti rakenteellisempia keinoja, joilla Euroopan kilpailukykyä voisi vahvistaa. Suomen ajatuksen voi tiivistää siihen, että protektionismilla, valtiontukisääntöjen hölläämisellä ja eurooppalaisella yhteisvelalla ei ratkaista ongelmia pitkäaikaisesti.
Näkemystään pidempien ja rakenteellisten keinojen huomioimisesta Suomi on viestinyt muun muassa yhdeksän muun maan kanssa allekirjoittamallaan kirjeellä.
Kokouksen lopputulokset summaavissa päätelmissä huomioitiin muun muassa sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen, rajat ylittävän rahoituksen joustavoittaminen, digitalisaatio, taitopohjan kasvattaminen ja kiertotalouden edistäminen, joten ainakin paperilla toive toteutui.
Marinille huippukokous saattaa olla viimeinen, jos kansalaisilta ei tule eduskuntavaaleissa jatkomandaattia pääministeriksi.
– Tietenkin nämä vuodet ovat olleet kriisien värittämiä. Me olemme joutuneet keskustelemaan ja käsittelemään hyvin vaikeita kysymyksiä alkaen pandemiasta, sodasta, energiakriisistä. Eli kyllä hyvin poikkeuksellisia aikoja myös Eurooppa-neuvostossa on eletty viimeiset vuodet.
Hän arvioi, että EU on kuitenkin myös kehittynyt kriisivuosina.