Mänty pölyttää ennätyksellisesti – näin se näkyy

Männyn siitepölyä on tänä vuonna ilmassa ennätyksellisen paljon.

Männyn siitepölypitoisuuksia on tilastoitu Turun yliopistossa vuodesta 1976. Tämän alkukesän lukemat ylittävät edellisen, vuoden 2002 ennätyskesän, jolloin Turussa oli 25 000 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä ilmaa.

– Tänä vuonna summa on (toistaiseksi) yli 27 000, ja yksittäisen päivän huippu on 7 600 siitepölyhiukkasta kuutiometrillä, kertoo Turun yliopiston Aerobiologian yksikön tutkija Annika Saarto.

Ennätyspäivä oli viime viikon keskiviikko 29. toukokuuta. Lukijoidemme kuvat Varsinais-Suomen Nauvosta ja Pohjois-Savon Pieliseltä ovat viime sunnuntailta.

– Sinä päivänä pitoisuus oli 1450 (siitepölyhiukkasta kuutiometrillä), silloin se pahin pöly oli jo laskeutunut veteen.

Vaikka näkymä vesistöissä on karu, on haitta Kaarron mukaan lähinnä esteettinen.

– En uskaltaisi väittää, että olisi minkäänlaista rehevöitymisvaaraa.

Kevyt koivukukinta helpotti

Mäntyallergia on harvinaista ja usein oireet sekoittuvat puun siitepölykautta edeltävän koivun ja sitä seuraavien heinien siitepölykausiin. Tänä vuonna allergikkojen oloa kuitenkin helpotti poikkeuksellisen kevyt koivun siitepölykausi.

– Turussa ei ollut yhtäkään runsaan siitepölyn päivää, viime vuonna oli viikkokausia. Viime vuoden runsas kukinta vei mehut, Kaarto kertoo.

Heinien kukinta on jo kohtalaisella tasolla Turun, Helsingin, Imatran ja Tampereen mittausasemilla. Heinien siitepölykautta ei voi kuitenkaan vielä ennustaa kokonaan.

– Menossa olevan kesän sää, sateet ja lämpötila vaikuttavat kukintaan. Sitä ei voi ennustaa samalla tavalla kuin koivua. Suurimmillaan kukinta on kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin kukkivia heinälajeja on enemmän, Kaarto selventää.

Lue myös:

    Uusimmat