Mansikoiden satokautta pidennetään kasvutunneleilla – jopa "joulumansikoita" voidaan viljellä

Kotimaisten mansikoiden satokautta on saatu pitenemään kasvutunneleiden avulla.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Saila Karhun mukaan tunneleiden käyttö on nelinkertaistunut neljässä vuodessa.

Lue myös: Ovatko mansikat vaarassa jäädä peltoon tänäkin vuonna? Viljelijä muistelee haasteellista koronakesää: "Ajateltiin, että mitenköhän tässä käy"

Vuonna 2016 mansikkaa kasvatettiin tunnelissa kymmenen hehtaaria, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 44 hehtaaria.

Tämä tarkoittaa, että tunneleissa kasvavien mansikoiden määrä on noin yksi prosentti kaikesta mansikanviljelystä.

Vaikka tunneleiden määrä on toistaiseksi suhteellisen pieni, Karhun mukaan mansikkaa ja vadelmaa on alettu entistä enemmän viljellä niissä.

–  Uskon, että tunnelit tulevat vielä tulevaisuudessa lisääntymään, Karhu ennustaa.

Lisääntymiseen vaikuttaa hänen mukaansa se, että viljelijän on mahdollista saada tunneleihin investointitukea. Investointitukea annetaan Suomen viljelysolosuhteiden parantamiseen.

Kasvutunnelit lisäävät tuotannon varmuutta

Jos mansikantuotanto siirretään suljettuihin tiloihin, voi tuholaisia ja kasvitauteja välttää paremmin, Karhu kertoo.

Kasvutunneleissa mansikat myös suojautuvat paremmin taudeilta, kuten harmaahomeelta.

Lisäksi muovipäällysteinen rakennelma suojaa kasvustoa rankkasateilta, mikä lisää osaltaan tuotannon varmuutta.

Yhden kovan rankkasateen tai raekuuron jälkeen voi puolet avomaan sadosta olla tuhoutunut.

Kasvutunnelit lisäävät siis myös sadon määrää.

Tunneleissa kasvustot voivat olla ruukuissa navan tai rinnan korkeudella, jolloin poimintakin voi olla avomaata mukavampaa. Lisäksi korkeus vaikuttaa työn tehokkuuteen ja sitä kautta myös kustannukset vähenevät.

–  Tunnelit eivät syrjäytä avomaakasvatusta, vaan tuotantotavat elävät sovussa keskenään, Karhu lisää.

Hänen mukaansa Britanniassa vähittäismyyntiketjut ottavat myyntiin enää vain kasvihuoneessa tai tunnelissa kasvatettuja mansikoita. Tämä johtuu siitä, että taivasalla kasvanut mansikka on herkempi homehtumaan.

Tulevaisuus tuo tullessaan lisää tietoa ja tekniikoita

Karhun mukaan kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut niin, että tuoreita marjoja halutaan ympäri vuoden.

Ihmiset eivät enää säilö mansikoita entiseen tapaan, joten tarvekin on muuttunut ympärivuotiseksi.

Karhu kertoo, että nykyään kasvatuksessa voi käyttää satotaimia, joiden istuttamisesta menee kaksi kuukautta ja satoa alkaa jo kertyä.

Esimerkiksi syysmansikat ovat juhannuksen tietämillä kasvatettuja.

Suomalaisten pakastemansikoiden tarjonta on Karhun mukaan lisääntynyt, mutta tuoreetkaan kotimaiset mansikat eivät talvella ole mahdottomuus.

–  Joulumansikat on mahdollista tuottaa, mutta niille tulee myös hintaa, kun joudutaan kasvihuoneita lämmittämään, Karhu sanoo.

Karhu kertookin, että Luonnonvarakeskuksella on parhaillaan meneillään tutkimus, jossa arvioidaan tunneli- ja kasvihuonetuotannon kustannuksia.

Tutkimuksen tulosten hän arvioi saapuvan ensi vuoden puolella.

–  Maailmalla on myös kehitelty mansikanpoimintarobotteja, mutta toistaiseksi ne vielä miettivät ihmistä pidempään, onko marja kypsä vai ei, Karhu kertoo.