Mannerheimin lastensuojeluliitto muistuttaa: Älä jätä pientä koululaista yksin

Mannerheimin lastensuojeluliitto muistuttaa, että ala-asteikäisen lapsen pitäisi pääsääntöisesti olla aikuisen seurassa. Alle 13-vuotiaalla ei yleensä ole valmiuksia toimia oikein hätätilanteissa.

Kouluikäinen lapsi voi ja usein haluaakin harjoitella yksinoloa. Lapsen kanssa täytyy käydä läpi, kuinka hän toimii, jos jotakin sattuu, tai jos hänestä tuntuu yksinäiseltä tai pelottaa.

Ala-asteikäisen lapsen pitäisi pääsääntöisesti olla aikuisen seurassa, muistuttaa Mirjam Kalland Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilla.

Suomen laissa ei määritellä, milloin lapsen voi jättää yksin kotiin. Lastensuojelulain mukaan viranomaisten on puututtava asiaan, kun lapsen hoidon laiminlyönti vaarantaa lapsen kehitystä.

Englannissa National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) suosittelee, ettei alle 12-vuotiasta lasta tulisi jättää yksin milloinkaan. Alle 16-vuotiasta ei saisi jättää yksin yöllä. Lapsenvahtina ei NSPCC:n mukaan saisi käyttää alle 16-vuotiasta lasta.

Vanhemman muistilista

  • Havainnoi lasta ja pohdi, millaiset valmiudet hänellä on yksinoloon.
  • Pelkäävää lasta ei voi jättää yksin!
  • Keskustelkaa lapsen kanssa, millaisia tunteita yksinolo herättää.
  • Pohtikaa, millaiset valmiudet lapsella on toimia oikein hätätilanteissa. Hätänumerot on tärkeä käydä läpi lapsen kanssa ja ne on syytä tallentaa esimerkiksi kännykkään.
  • Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, onko vanhempi tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse työpäivän aikana.
  • Laatikaa yhdessä säännöt: mitä lapsi saa tehdä ja mitä ei? Voiko mennä ulos leikkimään vai onko pysyttävä sisätiloissa? Saako pyytää kavereita kylään?
  • Onko vanhempien lomavalmistelut mahdollista tehdä niin, että lomat pidettäisiin eri aikaan? Onko työajan liukumia mahdollista hyödyntää?
  • Onko yksinololle vaihtoehtoja? Voiko lapsi viettää aikaa isovanhempien, naapurien, tuttavien tai kavereiden luona?
  • Lapsi on tärkeää huomioida kotiin palatessa. Yksin oltuaan lapsi voi olla tavallista huonotuulisempi, takertuvampi tai vetäytyvämpi.
  • Työpäivän jälkeen on hyvä pyhittää aikaa yhdessäololle ja –tekemiselle.

Yksinolo pelottaa

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suuri osa yksin jääneistä lapsista pelkää. Jos ulkona on pimeää, lapsi tuntee olonsa yksinäiseksi. Lapsen kyky eritellä omia pelkoja ulkoisesta todellisuudesta on rajallinen. Siksi hän saattaa yksin ollessaan joutua pelon valtaan.

Alle 13-vuotiaalla ei yleensä myöskään ole valmiuksia toimia oikein hätätilanteissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapset muistavat alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista.

– Joten mikäli alakouluikäinen lapsi viettää lomapäiväänsä yksin kotona, on viimeistään nyt syytä varmistaa se, että lapsella on valmiudet toimia oikein mahdollisessa hätätilanteessa. Muistaako lapsi hätänumeron ja oman kodin tarkan osoitteen? Miten tulee toimia tulipalossa, sähkökatkon aikana tai vaikkapa ukonilmalla? Helsingin kaupungin pelastuslaitos kysyy FB-sivullaan.

– Ja pidetään huoli siitä, että lapsella on koko ajan joku turvallinen aikuinen saatavilla edes puhelimen päähän, ettei huolia tarvitse vain nallelle kuiskutella.

Vanhempi voi ulottaa huolenpitonsa lapseen silloinkin, kun ei ole itse paikalla: termospullossa voi olla kaakaota, lautasella valmiiksi tehtyjä voileipiä ja pöydällä kiva terveislappu. Lisäksi voidaan sopia säännöllisistä puheluista, joilla isä tai äiti varmistaa lapsen hyvän mielen.

On hyvä tarkkailla lapsen reaktiota, kun puhutaan yksin olemisesta: onko lapsi innokas, epäröivä, vai haluton ja surkea? Kuinka lapsi yleensä käyttäytyy, jos tapahtuu jotakin ennakoimatonta – hätääntyykö hän helposti?

Lapsi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten seurassa

Entäs teinit? Vaikka mielialat heilahtelisivat ja ovet paukkuisivat, nuortakaan ei ole saa jättää yksin pitkäksi aikaa. 15-vuotias on lapsi, ja siksi häntä ei saisi jättää yksin joka viikonloppu.

Nuoren tehtävä on itsenäistyä, mutta vanhempien tehtävä on jarruttaa liian aikaista itsenäistymistä, MLL muistuttaa.

Yksin oleva nuori täyttää usein hiljaisuuden musiikilla, tv-ohjelmilla ja muulla viihteellä – tv saattaa olla päällä, vaikka nuori ei katso sitä. Lisääntynyt ruutuaika ja pelot voivat lykätä ja haitata unta. Vaikka lapsi tai nuori osaisi lämmittää ruoan ja osaisi näin lounastaa yksinkin, yhdessä syöminen on tärkeää. Ruokailutilanne mahdollistaa keskusteluja, joissa lapsi purkaa aikuiselle ajatuksiaan ja päivän kulkua.

Murrosikäisen linnoittautuminen omaan huoneeseen kuuluu asiaan, ja yksityisyyden kunnioittaminen on hyvä asia. Lapsi saa "hylätä" vanhempansa, mutta vanhempi ei saa hylätä psyykkisessä tai fyysisessä mielessä.

Perhe luo itse säännöt menoilleen. Koulusta ja töistä tullaan suoraan kotiin. Jos on muuta menoa, siitä ilmoitetaan. Tämä koskee myös aikuista! Vasta omassa kodissaan nuori päättää itse menoistaan.

Vaikka nuori ilmoittaisi, ettei häntä "voisi vähempää kiinnostaa", missä kukakin viettää aikaansa, aikuisen on tärkeää kertoa teinille omista menoistaan. Hyvä käytös myös tarttuu!

Kun lapsesta huolehditaan, hänen tekemisensä ovat tärkeitä ja hänestä ollaan kiinnostuneita, hän kokee itsensä arvokkaaksi. Se kehittää itsetuntoa.

Lapsi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten seurassa. Tärkein vuorovaikutussuhde on se, jossa lasta rakastetaan. Mikään ei korvaa sitä.


Lähde: MLL.fi

Lue myös:

    Uusimmat