Maapallo on saattanut näyttää aikoinaan hyvin erilaiselta kuin nyt.
Saturnus tunnetaan renkaistaan, mutta satoja miljoonia vuosia sitten myös Maalla on voinut olla oma renkaansa, kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Earth and Planetary Science Letters -lehdessä syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan teoriaa tukee tieto siitä, että kaikki noin 400 miljoonaa vuotta sitten Maahan iskeytyneiden suurten meteoriittien kraatterit ovat 30 leveysasteen sisällä päiväntasaajasta.
– On tilastollisesti epätavallista, että 21 kraatteria on näin lähellä päiväntasaajaa. Niiden pitäisi jakautua satunnaisemmin, tutkimuksen pääkirjoittaja, planeettatieteen professori Andrew Tomkins kommentoi CNN:n mukaan.
Selitys ilmiölle saattaa olla se, että meteoriitit ovat sataneet alas Maan ympärillä olevasta kivikehästä. Rengas olisi kiertänyt maapalloa päiväntasaajan kohdalla.
Maapallon renkaan kaikki aines putosi Maahan sitten vuosien saatossa, tutkijat olettavat.
Ordovikikausi toi joukkotuhon
Meteoriitti-iskujen määrä oli maapallolla suurimmillaan niin sanotulla ordovikikaudella. Se alkoi pienellä joukkotuholla noin 490 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi suurempaan joukkotuhoon noin 440 miljoonaa vuotta sitten.
Maapallon eliölajit, mannerlaatat ja ilmasto muuttuivat tuolloin rajusti.
Tutkijoiden mukaan ajankohtaan osunut maapallon lämpötilan lasku saattoi olla renkaan tai renkaiden syytä.
Tomkinsin mukaan tutkijat selvittävät parhaillaan sitä, miten iso varjo tarvittaisiin aiheuttamaan syvä globaali jäätyminen. Se puolestaan voisi auttaa arvioimaan sitä, kuinka läpinäkymätön rengas oli.
Lue myös: Jupiterin ympäriltä löydettiin 12 aiemmin tuntematonta kuuta
Planeetan vetovoima hajottaa pienet tulokkaat
Miten kehä sitten olisi voinut syntyä?
Kun planeettaa pienempi kappale pääsee tarpeeksi lähelle sitä, se saavuttaa niin sanotun Rochen rajan, eli etäisyyden, jossa taivaankappaleen vetovoima riittää hajottamaan lähestyvän kappaleen.
Tutkimuksen kirjoittajat olettavat, että suuri, halkaisijaltaan noin 12-kilometrinen, asteroidi saavutti aikoinaan Maan Roche-rajan. Tomkinsin mukaan avaruudessa jo ennestään hajonnut asteroidi hajaantui planeetan lähelle.
Kirjoittajat viittaavat myös helmikuussa 2022 julkaistuun tutkimukseen, jossa analysoitiin törmäyskraattereita Maassa, Kuussa ja Marsissa.
Tuolloin tutkijat löysivät merkkejä ordovikiaikaisesta törmäyspiikistä vain Maassa, mikä on linjassa rengaspäätelmän kanssa.
Lue myös: Tutkimus: Elämän löytyminen Saturnuksen kuusta tuli todennäköisemmäksi
Renkaan on voinut nähdä maasta
Maailmanlaajuisen jäähtymisjakson keston sekä kraattereiden ja meteoriittimateriaalin ajoituksen perusteella Maan mahdollinen rengas on voinut kestää 20 miljoonasta 40 miljoonaan vuotta, Tomkins sanoo CNN:n mukaan.
Rengas on saattanut näkyä "spektaakkelimaisesti" myös maan päälle.
Tomlinin mukaan on vaikea päätellä sitä, miltä rengas näytti tuntematta materiaalin tiheyttä, mutta jopa heikko rengas olisi näkynyt Maasta käsin.
– Jos olisi ollut tuolloin maan pinnalla yön puolella, katsonut tähtitaivaalle ja auringonvalo olisi paistanut renkaisiin, se olisi luultavasti ollut mieletön näky.
Tutkijat toivovat saavansa myöhemmin selville lisää tietoa mahdollisesta renkaasta. Se voisi auttaa vastaamaan maapallon historian mysteereihin ja siihen, millainen vaikutus mahdollisella renkaalla on voinut olla esimerkiksi evoluution kehitykseen.
Lue myös: Saturnuksen renkaat ovat katoamassa
Ei ainutlaatuinen ilmiö
Myös Jupiterilla, Neptunuksella ja Uranuksella on renkaita, tosin himmeämpiä kuin Saturnuksella. Nekin sijaitsevat planeettojen päiväntasaajien ympärillä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että muinaisella Marsillakin on saattanut olla rengas tai renkaita.
Toisaalta Saturnuskaan ei tulle näyttämään aina samanlaiselta, sillä tutkijoiden mukaan sen renkaat ovat katoamassa ajan myötä.
