Myanmarissa tapahtunut sotilasvallankaappaus on nostanut demokratian ja vallankaappaukset keskusteluun. Asiaa pohdittiin tänään Maailmanselittäjien kanssa Uutisaamussa.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Antti Parosen mukaan sotilasvallankaappauksessa on kyse siitä, että armeija tai valtion muu turvallisuuskoneisto katsoo, että heidän intressinsä on jollain tavalla uhattuna.
– Joko se on niin, että jotain lakia lähdetään muuttamaan poliittisen voiman toimesta, joka on taannut siihen asti asevoimille vakaan ja hyvän tulonlähteen.
Parosen mukaan vaihtoehtona voi olla myös, että keskenään kilpailevat turvalliskoneiston elementit kokevat, että toinen osapuoli pääsee liian voimakkaaksi suhteessa toiseen.
Helsingin yliopistonlehtori Risto Marjomaan kertoo monen maan pyrkineen pitkälle sillä, että valta näyttää olevan sotilaiden sijaan jollain muulla.
– Heillä on omaa vakaa käsitys siitä, että meidän maamme on vaarassa, se on uhattuna, se on hajoamassa ja meidän tehtävänä sotilaina on pitää se kasassa. Vallanpitäjät eivät saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät sovi heille.
Myanmarissa osoitetaan mieltä kaduilla
Myanmarissa vallankaappauksen myötä sosiaalisesta mediaa on rajoitettu ihmiset osoittavat kaduilla mieltä sen verran, kuin on mahdollista.
