Kun sveitsiläinen insinööri Carl Eduard Gruner esitteli vuonna 1947 idean Alpit alittavasta rautatietunnelista, hän uskoi luomuksensa valmistuvan uuden vuosituhannen alkuun mennessä.
Grunerin ennustus oli hieman ylioptimistinen, sillä 57 kilometrin mittainen tunneli avataan keskiviikkona, 16 vuotta myöhemmin kuin sveitsiläisinsinööri arveli.
Erstfeldistä Sveitsin keskiosasta Bodioon maan eteläosassa kulkeva tunneli kaappaa samalla itselleen maailman pisimmän rautatietunnelin arvonimen, sillä kakkospaikalle tipahtava Seikanin tunneli Japanissa on runsaat kolme kilometriä lyhyempi.
Englannin ja Ranskan yhdistävä kanaalitunneli on kolmostilalla runsaan 50 kilometrin mitallaan.
Tunti pois matka-ajasta
Tunnelin myötä junamatka Zürichistä Milanoon lyhenee tunnilla kahteen tuntiin ja 40 minuuttiin. Tämän uskotaan tuovan reitille roppakaupalla lisää matkustajia. Nykyisin reissuun lähtee päivittäin 9000 ihmistä, mutta vuonna 2020 Sveitsin rautatiet arvelee matkustajia olevan jo 15000 joka päivä.
Tunnelin toivotaan myös vievän raskasta rahtia raijaavia rekkoja pois alppiteiltä, koska tavarat siirtyisivät kulkemaan kiskoilla. Tämä taas vähentäisi ruuhkia ja sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä.
Liikennettä tunneliin kaivataankin, sillä Alppien puhkominen tuli kalliiksi: tunneli maksoi 11 miljardia euroa ja sitä värkkäämässä oli 2400 työntekijää.
Maailman pisimmän rautatietunnelin uskotaan osaltaan vauhdittavan myös muita tunneliprojekteja, kuten luonnonsuojelijoiden hampaissa ollutta luotijunayhteyttä Ranskan Lyonista Torinoon Pohjois-Italiassa.
Sveitsin tunnelin avaavat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Francois Hollande ja Italian pääministeri Matteo Renzi. Keskiviikon seremonioiden yhteydessä tunnelin läpi huristellaan jo junalla, mutta päivittäiseen käyttöön se tulee vasta joulukuussa.