Pariisissa neuvotellaan tällä viikolla kansainvälisestä muovisopimuksesta.
Suomen toiveena on, että sopimukseen saadaan sitovia velvoitteita, jotka kattavat muovin koko elinkaaren tuotannosta alkaen. Osa maista on sitä mieltä, että kansalliset suunnitelmat riittäisivät.
Viisipäiväisten neuvottelujen aikana Pariisin metropolialueelle sataa miljardeja mikromuovihiukkasia, yhteensä noin 40–48 kiloa vuorokaudessa. Näin povaavat "muovisääennusteessaan" tutkijat australialaisesta Minderoo Foundation -säätiöstä. Jos viikko tuo tullessaan rankkasateita, muovikertymä voi olla tutkijoiden mukaan jopa kymmenkertainen.
Ei ihme, että maailmasta on nykyisin vaikea löytää muovitonta kolkkaa. Muovia on löydetty vuorenhuipuilta, mertenpohjista, eläimistä ja ihmisistä.
Kansainvälisen muovisopimuksen ensimmäinen neuvottelukierros viime syksynä Uruguayssa oli Suomen ympäristöministeriön mukaan osittain pettymys. Alustavaan sopuun päästiin kuitenkin sopimuksen tavoitteesta eli muovisaastumisen lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä.
Pariisissa tänään alkavat neuvottelut kestävät perjantaihin asti. Suomen ja EU:n tavoitteena on päästä tässä ajassa etenemään sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin ja antaa viikon päätteeksi puheenjohtajalle toimeksianto valmistella ensimmäinen luonnos sopimuksesta, sanoo Suomen pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka.
Sopimukseen halutaan toimia, jotka kattavat muovin koko elinkaaren tuotannosta ja käytöstä kierrätykseen ja jätehuoltoon, kertovat Toikka ja neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä.
Muovisaastuminen on globaali ongelma, johon tarvitaan globaaleja ratkaisuja, he painottavat. Muovisaastumisesta kärsivät myös sellaiset maat, jotka eivät tuota itse lainkaan muovia.