Suomen rikoslakiin lisättiin vuoden alussa uusi säännös nimeltään maahantulokiellon rikkominen. Aiemmin kiellon rikkomisesta on määrätty yleensä sakkorangaistus ulkomaalaisrikkomuksesta. Nykyään siitä seuraa sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.
Uuden säännöksen mukaan rikokseen syyllistyy ulkomaalainen, joka tulee Suomeen, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva maahantulokielto.
Poliisin näkökulmasta lakiuudistus on erittäin tervetullut.
– Meillä jo vuonna 2012 alettiin kiinnittämään huomiota sellaiseen ilmiöön, että meille tulee lähialueilta maahantulokiellossa olevia rikollisia toistuvasti Suomeen, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo.
– Sitten me käännytämme heidät ja heille annetaan ulkomaalaisrikkomuksesta sakkorangaistus, mutta siitä huolimatta he tulevat aina takaisin. Siihen nyt haetaan tällä parempaa puuttumismahdollisuutta, Poutanen jatkaa.
Viime vuonna 500 maahantulokiellon rikkomista
Lakimuutoksen yhteydessä myös poliisin tutkintakeinot paranivat, koska nyt pakkokeinoja on käytettävissä aiempaa enemmän.
Tämän vuoden tammi-huhtikuussa poliisi käynnisti noin 160 esitutkintaa maahantulokiellon rikkomisesta. Vuosittain poliisi on selvittänyt noin 500 maahantulokiellon rikkomista.
Selvästi eniten maahantulokieltoa rikkovat virolaiset, seuraavaksi eniten gambialaiset ja valkovenäläiset.
Osa rikkojista käy Suomessa jopa töissä, mutta samalla he tekevät rikoksia.
– Käytännössä nämä maahantulokiellon rikkomisesta epäillyt jäävät kiinni normaalin poliisitoiminnan ohessa tuolla sisämaassa, kun he esimerkiksi tekevät jotain rikoksia tai ajavat liikenteessä ylinopeutta, Poutanen kertoo.
Tyypillisesti samat ihmiset rikkovat maahantulokieltoa toistuvasti. Osa Viroon käännytetyistä palaa takaisin Suomeen jo seuraavana päivänä.
Poliisi toivoo vankeusrangaistuksen uhan toimivan sakkoja paremmin.
– Me toivomme, että tällä olisi vaikutusta siihen, että tätä toistuvuutta saataisiin vähennettyä. Tässä on ollut näiden maahantulokiellon rikkojien kohdalla sellainen tilanne, että he tulevat aina toistuvasti. He saavat ensin sen maahantulokiellon Suomeen, kun he tekevät jonkun rikoksen, sitten heidät palautetaan naapurimaahan, ja he saattavat tulla seuraavana päivänä laivalla takaisin. kun se rangaistusmaksimi on ollut vain se sakko, niin se ei ole selkeästikään purrut.
Erityisesti lähialueilta tulevia rikollisia on tavattu Suomessa toistuvasti.
Maahantulokiellon rikkomiseen syyllistyy pääasiassa eu-kansalaiset, jotka tulevat lähialueilta, missä ei ole rajavalvontaa.
Yli puolet rikkojista on virolaisia.
Maahantulokielto määrätään kolmannen maan kansalaiselle lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta koskevana.
Vuoden 2018 lopussa oli voimassa noin 500.000 Schengen-aluetta koskevaa maahantulokieltoa. Luku sisältää kaikkien Schengen-maiden määräämät maahantulokiellot, jotka koskevat koko Schengen-aluetta. Suomen määräämiä näistä koko Schengen-aluetta koskevista kielloista on noin 3000.
Koko Schengen-aluetta koskevien maahantulokieltojen lisäksi on olemassa ns. kansallisia maahantulokieltoja.
Maahantulokieltoja voivat määrätä Maahanmuuttovirasto, poliisi ja rajavartiolaitos.