Venäläisautojen tuontikielto astuu voimaan keskiyöllä perjantain vaihtuessa lauantaiksi. Venäjälle rekisteröidyt autot eivät enää voi tulla Suomen rajan yli EU:n alueelle, vaan Tulli käännyttää ne takaisin.
Ennen venäläisautojen tuontikieltoa maahan tuodut autot ovat Tullin mukaan voineet esimerkiksi palata Venäjälle Viron kautta tai jatkaa muualle Eurooppaan ilman, että suomalaisviranomaisille olisi tästä välittynyt tietoa.
Suomen viranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka monta venäläisautoa maassa tällä hetkellä on ennen tuontikiellon astumista voimaan keskiyöllä, kertoo STT:lle Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
– Ei ole olemassa tällaista tietoa. On ihan mahdollista, että Suomeen on saapunut ennen tätä kieltoa ajoneuvo, joka poistuu vaikka Viron kautta Venäjälle. Ei ole olemassa mitään kattavaa tietoa siitä, mitä autoja on, kuinka monta niitä on ja kenellä ne ovat, sanoo Rakshit.
Lue myös: Suomi kieltää lähes kaikkien venäläisten henkilöautojen maahantulon – kielto astuu voimaan tulevana yönä
Rakshit ei usko, että edes eri maiden viranomaisten yhteistyöllä venäläisautojen tarkasta määrästä tai omistajista olisi muodostettavissa tarkkaa kuvaa.
– En ole ihan vakuuttunut, että kattavaa kuvaa on edes saatavissa. Meidän kauttamme on saattanut mennä autoja Keski-Eurooppaan ja poistua vaikka Balkanillekin. Se voi olla vaativa rasti, en usko että sellaista kuvaa on saatavissa.
Tulli käännyttää autot rajalla takaisin
Venäläisautojen tuontikielto astuu voimaan keskiyöllä perjantain vaihtuessa lauantaiksi. Venäjälle rekisteröidyt autot eivät enää voi tulla Suomen rajan yli EU:n alueelle, vaan Tulli käännyttää ne takaisin. Maassa jo olevat autot on vietävä pois 16. maaliskuuta 2024 mennessä.
Vaikka Suomessa määräajan jälkeen olevia venäläisautoja ei erikseen etsittäisikään, niitä todennäköisesti havaitaan esimerkiksi tavanomaisen liikennevalvonnan yhteydessä.
– Jos autoja maassa on, niin varmasti niillä on tarkoitus liikkua, ja viranomaisilla on kontrolli myös sisämaassa. Jollei niitä nyt ruveta aktiivisesti etsimään, niin ainakin niihin törmätään sisämaassa tapahtuvan valvonnan osalta, Rakshit sanoo.
Jatkossa Suomeen voi tuoda Venäjällä rekisteröidyn auton vain Venäjällä pysyvästi asuva EU-kansalainen, tällaisen perheenjäsen, diplomaatti tai diplomaattiin rinnastettava henkilö. Lisäksi poikkeuksia voidaan tehdä humanitaarisista syistä tuotavien autojen kohdalla.
Sääntöjä rikkovien venäläisautojen kohtalo toistaiseksi epäselvä
Suomen viranomaisilla ei kuitenkaan ole vielä selkeää kuvaa siitä, mitä jatkossa tehdään Suomesta määräpäivän jälkeen mahdollisesti löytyville venäläisautoille, jotka eivät kuulu poikkeuksien piiriin.
– En lähde vielä spekuloimaan asialla. Olemme tietysti pohtineet sitä, mikä kohtelu on siinä kohtaa, mutta tiedotamme tarkemmin jonkun ajan kuluttua, kun on mietitty malli valmiiksi. Toivomme tietysti, ettei autoja jäisi tämän kuuden kuukauden jälkeen maahan, Rakshit sanoo.
Esimerkiksi omaisuuden takavarikoiminen on Suomen laissa rikosjuttuihin liittyvä järeä toimenpide, jota tuskin sovelletaan ainakaan kaikkien tapausten kohdalla.
– Takavarikointi liittyy Suomessa aina rikosprosessiin, eli on joku rikos tutkittavana. Pakotteen alainen esine takavarikoidaan tapauksissa, joissa tavoitteena on, että käräjäoikeudessa se tulisi valtiolle menetetyksi. Se olisi hyvin poikkeuksellinen menetelmä näihin volyymeihin nähden. Se on mahdollista, mutta se ei ole ensisijainen tavoite, että takavarikoidaan, Tullin Rakshit sanoo.
Rajanylityksiä autolla viikossa tuhansia
Ajoneuvoilla tapahtuvia rajanylityksiä Suomeen on ollut noin 5 000 viikossa. Rajavartiolaitoksen tietojen mukaan 75 prosenttia rajanylityksistä tapahtuu kaksoiskansalaisuudella, oleskeluluvalla tai perhesiteellä. Loput tehdään viisumilla.
Tullin arvion mukaan merkittävä osa itärajan nykyisestä liikenteestä tulee lakkaamaan uuden tuontikiellon myötä. Euroopan komission suosituksen äkillinen muutos pakotti viranomaiset myös Suomessa nopeaan toimintaan asiassa, minkä vuoksi kaikki käytännön yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä.
– En tiedä pidänkö tätä hosuttuna, mutta sanotaan että aika yllätyksenä tämä komission suositus kuitenkin tuli. Ymmärrän hyvin, että on tahto tehdä toimenpiteitä, koska pakotteita kierretään, eli tämä liittyy osin siihen. -- Varmasti tämä on valmisteltu asia, mutta aika lyhyellä aikataululla se on tullut, Rakshit sanoo.
Komission tiistaina tarkentama ohjeistus yhä tulkinnanvarainen
Asiaa mutkisti entisestään se, että Euroopan komissio tarkensi vielä uudemman kerran tiistaina edeltäneenä perjantaina annettua ohjeistustaan.
– Komission tiistaina täsmentämässä ohjeistuksessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia. Nyt on pantu täytäntöön se selkeästi ilmaistu osuus, Rakshit sanoo.
Tullin valvontajohtaja uskoo kuitenkin siihen, että Suomessa yhä olevien venäläisautojen tilanne selkiytyy ennen kuin lopullinen määräraja tulee puolen vuoden kuluttua vastaan. Rakshit kertoo myös toivovansa, että Venäjän puolella ollaan kartalla siitä, mitä ensi yönä voimaan tuleva kielto heille tietää.
– Toivotaan tietysti, että Venäjän puolelle tiedostetaan, että muutos tapahtuu ensi yönä ja sen jälkeen niillä, jotka eivät ole poikkeusten piirissä, ei ole enää syytä tulla rajalle venäläisillä autoilla. -- En itse usko, että käännyttämistilanteita ihan hirveästi tulee, Rakshit sanoo.