Hallinto-oikeus on puuttunut Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiin aiempaa useammin

Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen mukaan tilastosta ei voi kuitenkaan päätellä Maahanmuuttoviraston ratkaisujen laatua. Hänen mukaansa oikeusasteiden ulkopuolella viraston ratkaisuja ei ole läpivalaistu riippumattomasti. 

Pirjatanniemi toivoo, että tutkijat saavat jatkossa luvan, jolla he pääsevät tutkimaan viraston ratkaisuja ja tulkintoja.  

– Pelkästään tilastoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että asioita on hoidettu huonosti. 

Pirjatanniemen mukaan tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että valtiot yrittävät etsiä minimitasoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Oikeusasteiden toimintaa hän ei lähtisi nykytiedoillaan kyseenalaistamaan. 

Unkari-linjaus iso syy 

Suurin osa muutoksesta selittyy hallinto-oikeuden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella, jonka mukaan Dublin-sopimuksen nojalla ei voitu enää palauttaa turvapaikanhakijaa Unkariin. 

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan se teki viime vuonna laintulkinta- tai menettelyvirheen 3,6 prosentissa ratkaisuista. 

Hallinto-oikeuden muuttamat turvapaikkaratkaisut suhteessa käsiteltyjen turvapaikkajuttujen kokonaismäärään ovat lisääntyneet vuoden aikana 8 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Ratkaistavien juttujen määrä loikkasi reilusta tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen. Hallintotuomioistuimista STT pyysi tilastot viime vuoden helmikuulta tämän vuoden tammikuun loppuun ja vuotta tätä edeltävältä ajalta. 

Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä pitää normaalina, että hallintotuomioistuimet ovat luomassa käytäntöä asiaan. 

– Esimerkiksi Dublin-sopimus lähtee siitä, että vastaanotto-olosuhteet vastaavat sitä, mitä oletetaan. Keväällä on tapahtunut sitten muutoksia erityisesti Serbian kautta Unkariin tuleviin. KHO on lähtenyt siitä, että Unkariin tuleville turvapaikanhakijoille on ollut riski tulla käännytetyksi takaisin Serbiaan, Vuorio sanoo. 

Mosul-palautuksissa muutosta 

Vuorio tuo myös esiin, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden mukaan Mosulista muuttanutta sunniarabia ei voitu hallinto-oikeuden mukaan palauttaa Bagdadiin, koska häntä voitaisiin pitää Isisin taistelijana tai tukijana. Pääosin hallinto-oikeuksien päätökset ovat hänen mukaansa vahvistaneet viraston linjaa. 

– Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi, Vuorio sanoo. 

KHO ei myöntänyt turvapaikka-asioissa valituslupaa 87 prosentille sitä hakeneista, mutta yksittäiset ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi koko linjaan.