Suomessa on yhä 12 000 päätöstä odottavaa turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna uusia hakemuksia on jätetty 1400, joista peräti puolet on uusintahakemuksia kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta. Vastaanottokeskusten määrän ei odoteta juurikaan vähenevän uusintahakemusten vuoksi.
Vastaanottokeskusten määrä on pudonnut parissa vuodessa reilusta kahdestasadasta viiteenkymmeneenneljään. Hakemuksia on käsittelyssä vielä 12 000.
Suomessa oli pari vuotta sitten kaikkiaan 230 vastaanottokeskusta, kun turvapaikanhakijoita tuli 32 000.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan uusi trendi on se, että pakolaiset uusivat hakemuksiaan.
– Uusia hakemuksia on jätetty noin 1400 ja noin puolet on ollut uusintahakemuksia.
Miten turvapaikkaa voi uudelleen hakea?
– Se on lain mukainen mahdollisuus. Olosuhteet ovat voineet muuttua ja voi olla, että on uusia perusteita uudellekäsittelylle, toteaa Nuutinen.
Turvapaikanhakijoita olisi vielä tänä ja ensi vuonna maassa noin 8000 -9000. Vastaanottokeskuksia ei siis pysytä ajamaan alas suunnitellussa tahdissa.
– Kyllä tämä turvapaikkainsitituutio on ja pysyy. Minun on toisaalta vaikea kuvitella, että samankaltaista ilmiötä kuin 2015, jolloin hakijoita tuli 32 000 - ei Euroopan läpi marssita niin kuin silloin, päättää Nuutinen.
Vastaanottokeskusten kustannusten on arvioitu olevan tänä vuonna 190 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kustannukset olivat vielä huimat 600 miljoonaa euroa.
Nuorten perheet kuolleet tai kadonneet
Siuntion alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti ja tukiasunnot tyhjenevät syyskuuhun mennessä. Harjulinnaan tulleet nuoret ovat Afganistanista, Somaliasta ja Irakista.
SPR:n Siuntion ryhmäkoti ja tukiasuntojen vastaavan ohjaaja Päivi Mäkinen kertoo, että tänäänkin yksi nuorista lähti tutustumaan vastaanottokeskukseen, johon hänet siirretään odottamaan päätöstään.
Toinen talossa paikalla oleva nuori on sairaana huoneessa, mutta kolme ovat koulussa.
– Meillä viisi nuorta vielä asuu talossa, kun aloitettiin vuonna 2015 täällä oli noin 40 nuorta. Suurin osa heistä on saanut ilmeisesti positiivisen päätöksen, kertoo Mäkinen.
Mäkinen kertoo, että nuorten koulutausta on hyvin erilainen.
– Osa nuorista on käynyt lukiota, mutta osa ei osaa edes lukea tai kirjoittaa. Nuoret ovat käyneet paikallista koulua, opiskelleet suomea tai käyneet Kanneljärven opistoa, jossa on opetettu perusasioita kuten lukemista.
Siuntioissa olevista 10-17-vuotiasta suurin osa on kadottanut tai menettänyt perheensä.
– Matka tänne Suomeen on ollut aika vaikea ja traumaattinen, huokaisee Mäkinen.
Siuntio oli alun perin sotainvalidien hoitokoti, mutta ensimmäisen kerran se otettiin vastaanottokäyttöön 2009-2014. Keskus avattiin uudelleen vuonna 2015.
Työntekijöitä keskuksessa oli parhaimmillaan parikymmentä, mutta nyt jäljellä on enää kymmenkunta.
– Olemme jo nuorten vähenemisen myötä osanneet odottaa lopettamista. Yt:t on pidetty ja olemme jo ehtineet sopeutua töiden loppumiseen syyskuussa.