Lyhennysvapaat muuttavat Suomea – tuleeko meistäkin nautiskelijoita?

Kun Osuuspankki ryhtyi tarjoamaan lyhennysvapaita, jotain suurta liikahti suomalaisessa sielunmaisemassa.

Oikein tai väärin, kuulun vanhanaikaisiin suomalaisiin, joita velka pelottaa ja tiukka taloudenpito on kunnia-asia.

Verkkokalvoillení on piirtynyt, kuinka Laurilan Anttoolle käy Täällä Pohjantähden alla -kirjassa. Torppari saa häädön ja huutaa muiluttajilleen "Viekää tuhkatkin pesästä".

Onneksi moni muu on päässyt minua paremmin yli Väinö Linnan klassikon katkerista hetkistä.

Yli 75 000 asuntovelallista on tarttunut Osuuspankin näyttävästi markkinoimaan tarjoukseen lyhennysvapaista. OP-ryhmän mukaan kyse on pääasiassa lapsiperheistä, joilla on tarve hetken hengenvetoon.

Tähän mennessä operaatiosta on vapautunut suomalaiseen kulutukseen 350 miljoonaa euroa. Tarjous on voimassa vielä ensi viikon.

Sosiaalisessa mediassa lyhennysvapaat ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen pöhinän. Monien mielestä lyhennysvapaassa ei ole järkeä. Velka on vastassa myöhemmin ja lähivuosina todennäköisesti korkeammalla korolla.

Oikeassa maailmassa lyhennysvapaita ovat arvostelleet Hypoteekkiyhdistys, Handelsbanken ja viimeksi itse Suomen Pankki.

Vasta vuoden päästä tiedämme, mihin vapautuneet rahat menivät: Kreikan-matkoihin, poreammeisiin, ruokalaskuun, puskuriksi vielä pahempien päivien varalle, pörssiin, kalliimpien kulutusluottojen maksuun?

Entä nostaako askel kohti "ikuisia ruotsalaisia asuntolainoja" entisestään asuntojen hintoja Suomessa?

Vielä tärkeämpi kysymys ainakin minulle on se, ovatko suomalaiset muuttumassa peruuttamattomasti. Onko ahkera, säntillinen, luterilaisen kurinalainen kansa lipsumassa nautiskelun puolelle?

Ja sekin on minulle epäselvää, onko tämä muutos hyvä vai huono juttu? Kertokaapa mielipiteitänne ja kokemuksianne lyhennysvapaista.


Lue myös:

    Uusimmat