Mainos

Kommentti: Varoitus! Vanhustenhoito ei tästä parane – onko joku valmis maksamaan lisää veroja?

7:59
Vanhustenhoidosta puhuttiin aamun Huomenta Suomessa, jossa vieraana oli Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki.

Suomalainen vanhustenhoito törmää ensi vuosikymmenellä vaikeaan yhtälöön: rahat vähissä, tekijät vähissä ja lisää vanhuksia. Poliitikkojen on pantava asiat arvojärjestykseen. Rahaa ei voi ruiskia kaikkialle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.

On taas se aika vaalikaudesta, kun pitää olla huolissaan vanhustenhoidosta. Tällä kertaa sytykkeenä toimivat Esperi Caren laiminlyönnit Kristiinankaupungissa ja sen jälkeen huonoa hoivaa on löytynyt muiltakin yhtiöiltä ympäri Suomea.

Oppositiopuolueet miettivät tänään, tekevätkö ne Sipilän hallitukselle välikysymyksen vanhustenhoidosta. SDP:n kokoaman joukon intoa hidastaa hieman se, että edellisellä vaalikaudella demarien hallitessa valtiovarainministerin salkkua vanhusten laitoshoidosta leikattiin noin 300 miljoonaa euroa.

Mutta tuleehan se sieltä. Välikysymys ja viimeinen naula soten valinnanvapauden ja palveluiden yksityistämisen arkkuun.

Nyt on paremmin kuin huomenna

Vanhustenhoito on retuperällä, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että asiat ovat nyt paremmin kuin tulevaisuudessa. Kehotan ikätovereitani etsimään jo saappaita, jotka jalassa sitten kaatua.

Yhtälö on liki mahdoton: syntyvyys jatkaa laskuaan, työvoima vähenee, väestö ikääntyy, hoivan tarve kasvaa.

Myös talouden pelimerkit on jo pitkälle käytetty: velka ja kokonaisveroaste ovat ennestään korkealla.

Moni muistuttaa oikeutetusti, että Suomen valtion velka ei ole kansainvälisessä vertailussa vielä suuri ja sitä velkaa ei tarvitse maksaa edes pois. Näinkin voi nähdä, mutta velkaa on sentään hoidettava ja maksettava korot rahoittajille.

Suomen velkataakassa 1 prosenttiyksikön nousu koroissa tarkoittaa 1 miljardia lisää maksettavaa.

Se on aikanaan miljardi pois palveluista ja hyvinvoinnista.

Tie on kuljettu pitkälle myös veronkorotuksissa, joita ei voi tehdä loputtomiin ilman että lypsävä lehmä kuolee. Kataisen-Urpilaisen-Stubbin-Rinteen vaalikaudella tätäkin kokeiltiin ja laihoin tuloksin.

Käsi pystyyn, kuka haluaa maksaa lisää veroja palkastaan, ruuastaan, bensasta, sähköstä? Ja toiseksi, kuka pystyy vielä maksamaan lisää veroja?

Vanhusten vaipat vai sähköautotuki

Jäljelle jää vielä muutama kivunestolääke säädyllisen vanhustenhoidon turvaamiseksi.

Robottihoitajista on puhuttu paljon, mutta hoiva-alalla on saavutettu yllättävän vähän teknologisia innovaatioita. Vanhustenhoito on ja pysyy ihmisen työnä, ja raskaana sellaisena.

On siis käytettävä vähät rahat hyvin. Poliitikkojen on pystyttävä kevään vaaleissa panemaan asiat tärkeysjärjestykseen ja sivistysvaltiossa tämä tarkoittaa heikompien auttamista: vanhuksia, vammaisia, lapsia.

Tästä vallitsee herttainen yksimielisyys, mutta sitten alkaakin vaikeampi osuus. Mihin yhteisiä rahoja ei enää voi ruiskia? Onko varaa tukea näin paljon ihmisten asumista, entä tuulimyllyjä tai sähköautoja, sähköpyöristä puhumattakaan?

Kuulen jo huudon ja myönnänkin pienen populismin vastakkainasettelussa vanhusten vaipat vai sähköauton hankintatuki, mutta puolustaudun. Kaikki rahat tulevat samasta paikasta - juuri sinun lompakostasi.

Tämä samainen arvopaini on käytävä myös kunnissa, joiden kuntapäättäjät ulkoistavat paniikissa sotepalveluitaan yksityisille yrityksille ja käyttävät siihen kitsaasti rahaa.

Liikuntahalleja ja nupulakivisiä liikenneympyröitä vai hoivapalveluita?

”Kaikki on pois tuloksesta”

Viime päivinä - viimeistään - moni markkinatalouden innokaskin kannattaja on havahtunut siihen, että kaikki ei mene nyt kuin Drumsössä.

Hoiva- ja terveysjätit tekevät tulosta veronmaksajien rahoilla ja pahimmillaan eivät maksa siitä edes veroja ja tinkivät päälle hoidon laadusta.

Julkisella puolella on toki samanlaisia ongelmia, mutta erotuksena on se, että rahat kiertävät kunnan kirstuun eikä veroparatiiseihin.

Näitä sotemiljonäärejä voi kehua ainakin rehellisyydestä, sillä pelin henkeä ei edes yritetä piilotella. Sosiaalisessa mediassa kiertää parin vuoden takainen haastattelu, jossa Esperistä eilen irtisanoutunut Marja Aarnio-Isohanni kertoo bisneksistään.

Hän kirjoitti näin: ”Hoiva-alalla henkilöstökulut ovat 60 prosenttia liikevaihdosta, ja jos ne kasvavat vaikka 10 prosenttia, se on 12 miljoonaa euroa ja kaikki tuloksesta pois.”

Lainaan lopuksi kokemusasiantuntijaa, Huomenta Suomessa vieraillutta Tuija Lainetta, jonka kehitysvammainen poika kärsi ja alkoi oireilla Esperi Caren hoitokodissa Rovaniemellä. Hänen haastattelunsa on katsottavissa alla. 

Hoiva ja bisnes eivät kuulu yhteen, sanoi kokemuksen syvä rintaääni.

7:04

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja