Suomalainen vanhustenhoito törmää ensi vuosikymmenellä vaikeaan yhtälöön: rahat vähissä, tekijät vähissä ja lisää vanhuksia. Poliitikkojen on pantava asiat arvojärjestykseen. Rahaa ei voi ruiskia kaikkialle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
On taas se aika vaalikaudesta, kun pitää olla huolissaan vanhustenhoidosta. Tällä kertaa sytykkeenä toimivat Esperi Caren laiminlyönnit Kristiinankaupungissa ja sen jälkeen huonoa hoivaa on löytynyt muiltakin yhtiöiltä ympäri Suomea.
Oppositiopuolueet miettivät tänään, tekevätkö ne Sipilän hallitukselle välikysymyksen vanhustenhoidosta. SDP:n kokoaman joukon intoa hidastaa hieman se, että edellisellä vaalikaudella demarien hallitessa valtiovarainministerin salkkua vanhusten laitoshoidosta leikattiin noin 300 miljoonaa euroa.
Mutta tuleehan se sieltä. Välikysymys ja viimeinen naula soten valinnanvapauden ja palveluiden yksityistämisen arkkuun.
Nyt on paremmin kuin huomenna
Vanhustenhoito on retuperällä, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että asiat ovat nyt paremmin kuin tulevaisuudessa. Kehotan ikätovereitani etsimään jo saappaita, jotka jalassa sitten kaatua.
Yhtälö on liki mahdoton: syntyvyys jatkaa laskuaan, työvoima vähenee, väestö ikääntyy, hoivan tarve kasvaa.
Myös talouden pelimerkit on jo pitkälle käytetty: velka ja kokonaisveroaste ovat ennestään korkealla.
Moni muistuttaa oikeutetusti, että Suomen valtion velka ei ole kansainvälisessä vertailussa vielä suuri ja sitä velkaa ei tarvitse maksaa edes pois. Näinkin voi nähdä, mutta velkaa on sentään hoidettava ja maksettava korot rahoittajille.
