Lumi-pandan pennusta pelastus? Ähtärin eläinpuiston talous yhä tiukilla
3:14Katso myös: Ähtärin eläinpuisto odottaa pandapariskunnalle jälkikasvua – Lumi-naaras keinohedelmöitettiin
Julkaistu 17.07.2022 15:00
MTV UUTISET - KAUPPALEHTI
Lumi- ja Pyry-pandasta tunnetun Ähtärin eläinpuiston talous on yhä tiukilla. Pandanpentu olisi odotettu pelastuspaketti puiston jatkon kannalta. Eläinpuiston avaamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta.
Ähtärin eläinpuistossa toivotaan, että Lumi-pandan mahdollinen jälkikasvu somistaisi juhlavuotta myös taloudellisesti.
– Toivomme että pandapentu tulisi, ja saisimme buustia juhlavuoteen. Nyt tärkeää keskittyä siihen, että Lumi-pandalla kaikki on hyvin, eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho toteaa.
Ähtärin kaupungin omistama eläinpuisto rakentuu kolmesta yhtiöstä: Ähtärin Eläinpuisto Oy:stä, tilatoimintaa pyörittävästä Snowpanda Resort Oy:stä ja Hotelli Mesikämmen Oy:stä.
Yhtiöiden yhteenlaskettu käyttökate oli viime vuonna 181 000 euroa plussalla.
Käyttökate kuvaa liiketoiminnasta tullutta rahavirtaa, eikä sisällä poistoja.
Käyttökatteella pitäisi pystyä hoitamaan velat ja investoinnit. Yhtiöillä on korollista lainaa yhteensä 10 miljoonaa euroa. Tosin summasta kolme miljoonaa euroa on pääomalainaa.
Pienellä käyttökatteella suuren velkasumman hoitaminen on kyseenalaista.
Velasta pääosa on tullut omistajalta eli Ähtärin kaupungilta.
– Näyttää siltä, että rahalaitoslainottajat ovat pienentäneet vastuitaan vuosi vuodelta. Niitä on jouduttu paikkaamaan kaupungin antamilla lainoilla, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi.
Omat pääomat miinuksella
Eläinpuisto Oy:n omat pääomat ovat miinuksella, asiasta on tehty ilmoitus Kaupparekisteriin.
– Yhtiö voi toimia negatiivisella omalla pääomalla, kunhan se on tehnyt asiasta ilmoituksen Kaupparekisteriin ja sitä kautta velkojille, että yhtiö pyörii täysin velkarahalla, Rajala toteaa.
Kolmesta yhtiöstä kertyvän kokonaisuuden liikevaihto on yli seitsemän miljoonaa euroa. Summasta ei ole eliminoitu yhtiöiden keskinäistä liiketoimintaa.
Toimitusjohtaja Väliahon mukaan tiukkaan taloustilanteeseen haetaan ratkaisuja. Esillä on ollut muun muassa eläinpuistotoiminnan säätiöiminen, joka vaatisi taakseen tukijoita.
Väliaho toteaa, että Ähtärin eläinpuistolle tunnusomaiselle lajiensuojelutyölle osakeyhtiö ei ole paras mahdollinen toimintamuoto.
– Toimimme eläinten ehdoilla, emme niinkään liiketaloudellisen ajattelun pohjalta.
Myös kunnan omistajuus tuo mukaan rajoitteita. Valtion budjetissa eläinpuistolle varatusta 1,5 miljoonasta eurosta vain 200 000 euroa löysi tiensä perille. Summan supistuminen liittyi julkisen sektorin toimijan tukemiseen liittyviin valtiontukisääntöihin.
Nyt näyttää siltä, että myös kaupungin antama rahoitus on päättymässä. Kaupunki ei pysty lainottamaan eläinpuistoa, koska päätöksistä tehdään valituksia, joiden käsittely kestää kauan. Päätösten saattaminen lainvoimaiseksi voi kestää parikin vuotta.
– Kuntalaisilla on oikeus tehdä valituksia päätöksistä. Olemme tämän jo muutaman kerran kokeneet. Kuntaomisteisuus rajoittaa myös muiden avustusten saannissa, Väliaho kertoo.
Ähtäriläistä asukasta kohden eläinpuistolainaa on reilut 1 800 euroa. Kaikkinensa Ähtärillä on asukaskohtaista konsernilainaa reilut 9 600 euroa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Hotelli remonttiin?
Hotellipuolella rasitteena on rakennuksen ikä. Mesikämmen-hotelli on valmistunut vuonna 1976.–Hotellissa on korjausvelkaa, etenkin huoneet vaatisivat kunnostusta. Etsimme hotellitoimintaan investoria, Väliaho kertoo.
Nyt alueelle on rakentumassa myös uimahalli.
– Meillä on positiivinen ajatus tulevasta ja siitä, että selviämme, mutta meillä on haasteita rahoituspuolella.
Eläinpuistossa käy vuosittain 180 000–200 000 matkailijaa.
– Tänä vuonna perhematkailussa on ollut laskua, mutta luokkaretket ja ryhmämatkat ovat paikanneet tilannetta. Tarkoituksenamme on vahvistaa myös luontokoulutoimintaa, joka tukee lajiensuojelutehtäväämme, Väliaho toteaa.
Ähtärin pandat pähkinänkuoressa
Lumi ja Pyry tulivat Suomeen Ähtäriin vuonna 2018.
Suomen ja Kiinan välinen pandasopimuksen kesto on viisitoista vuotta.
Eläinpuiston talousvaikeuksien vuoksi välillä on ollut esillä pandojen ennen aikainen palauttaminen.
Viime vuoden lopussa kerrottiin, että eläinpuisto on saanut kiinalaisia yrityksiä mukaan tukemaan pandojen säilymistä Suomessa. Kiinalaisyritysten lahjoitussummat olivat yhteensä noin puoli miljoonaa euroa.
Länsimaissa Kiinan ”pandadiplomatia” on nähty myös maan poliittisen vallankäytön yhtenä välineenä.
