Ähtäri Zoo on hiljainen marraskuussa. Parkkipaikka, joka ennen täyttyi tilausbusseista, on melkein autio. Karhut ovat talviunilla, mutta sudet, ahmat, ilvekset, huuhkajat, visentit ja pandat valvovat. Pyry ja Lumi tuijottavat pientä senioriryhmää, joka on tullut tervehtimään pandoja naapurikunnasta.
– Piti tulla käymään, kun pelättiin että ne palautetaan pian! Onpa harmi, jos ne lähtevät, toteaa yksi ryhmästä.
Korona on suurin syy siihen, että suurella haloolla ja riemulla vastaanotetut Kiinan pandat ovat nyt kysymysmerkin edessä.
– Korona on tehnyt ison loven talouteemme. Kävijät ovat kerta kaikkiaan kaikonneet, sanoo toimitusjohtaja Arja Väliaho.
Korona karsi ulkomaalaiset kävijät
Suuri osa Ähtärin kävijöistä on muodostunut kotimaan ryhmämatkalaisista, jotka ovat luokkaretkellä, leirikouluretkellä, syysretkellä tai senioriretkellä.
Tämän lisäksi puisto on saanut aiempina vuosina hyvin turistit liikkeelle Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Lähin seuraava pandala löytyy vasta Tanskasta, joten kiinnostuksella on syynsä.
– Saimme hyvin liikkeelle kansainväliset matkailijat, mutta sitten tuli korona, kertoo Väliaho.
Tukea ei voida maksaa
Ähtäriin vajaat neljä vuotta sitten tuodut pandat uhkaavat päätyä palautettavaksi Kiinaan, ellei eläinpuiston taloustilanteeseen löydy ratkaisua.
Taloustilanteeseen on haettu koronatukea valtiolta, mutta myönteinen päätös on kaatumassa EU:n niin sanottuun de minimis -säädökseen.
– Eduskunta myönsi meille viime vuonna jo puolentoista miljoonan euron avustuksen, josta on nyt maksettu 200 000 euroa. Eli 1,3 miljoonaa on vielä siellä valtion talousarviossa, mutta sitä ei pystytä meille maksamaan. Syynä on EU:n kilpailulainsäädäntö ja de minimis -pykälä, tietää Väliaho.
Kun tieto tästä tuli, Ähtärin kaupunki yritti rynnätä hätiin.
– Valtuusto päätti huhtikuussa myöntää eläinpuistolle kahden miljoonan euron pääomalainan. Mutta päätöksestä tehtiin valitus ja asia käsiteltiin Vaasan hallinto-oikeudessa, kertoo valtuuston puheenjohtaja Kauko Kantola (kesk.).
Vaasan hallinto-oikeus asettui valituksen tehneen kuntalaisen kannalle ja kumosi valtuuston päätöksen lokakuussa.
– Emme nähneet järkeväksi lähteä valittamaan asiasta. Syynä on tämä EU:n kilpailulainsäädäntö, kertoo Kantola.
"Eläinpuiston pitäisi olla säätiö"
Kantola on havahtunut nyt samaan asiaan kuin moni muu päättäjä: kaupungin omistama osakeyhtiö on ongelmallinen julkisen tuen kannalta.
– Eläinpuiston pitäisi olla säätiö, silloin sitä voitaisiin tukea julkisin varoin, tietää Kantola.
Ähtäri Zoon Väliaho tuskailee samaa asiaa.
– Esimerkiksi Korkeasaari on säätiöpohjainen, jolloin vaikkapa Helsingin kaupunki voi sitä halutessaan tukea.
Lue myös: Kiinan Suomen-suurlähettiläs kommentoi Ähtärin pandojen ahdinkoa MTV Uutisille: Lähetystö ryhtynyt toimeen tilanteen ratkaisemiseksi
Pandat maitojunalla takaisin?
Ilmassa oli suuren kansanjuhlan tuntua, kun pandat saapuivat Ähtäriin nelisen vuotta sitten. Lapset tanssivat letkajenkkaa ja lauloivat, joka paikassa oli pandakuosia ja -karkkia, Lumin ja Pyryn kuvat kurkistivat vastaan joka kioskista.
Taustalla oli pitkä odotus ja suuri työ, jonka palkintona Kiina päätti luovuttaa kaksi pandaa Ähtäriin 15 vuoden suojelusopimuksella.
Kaikkiaan Kiinan pandoja on vain parissa kymmenessä maassa koko maailmassa, Euroopassa vain muutamassa eläintarhassa.
Nyt kaupunkilaiset ovat hämillään. Mitä pitäisi tehdä?
– Minun mielestä valtion pitäisi ehdottomasti tukea sitä. Olen ollut alusta asti sitä mieltä. Mutta näyttää siltä, että kun joku asia on Helsingin ulkopuolella, sitä ei nähdä niin tärkeänä, sanoo Sirkku Välkky.
Reijo Rekola miettii asiaa myös valtioiden välisten suhteiden kannalta.
– Miten käy kauppasuhteiden, jos me epäkohteliaasti palautamme saadun lahjan? Se on varsinkin Aasiassa mahdottoman tärkeä asia – pitää lahjasta huolta. Minusta valtion apu olisi tässä välttämätön.
Lue myös: Suomi ei myönnä Ähtärin eläinpuistolle tukea pandojen pitämiseksi – "Valtio ei missään vaiheessa luvannut euroja"
Ähtäriä ei haluta konkurssiin pandojen takia
Kaikki kaupunkilaiset eivät ole alun perinkään olleet panda-faneja. Heihin kuuluu Riitta Ranta-Torala.
– Kyllä sanoisin, että nyt olisi ehkä parasta palauttaa pandat. Tämä on niin iso prosessi ja rahamäärä, mikä tarvitaan, että ei sitä verovaroin voida toteuttaa. Meillä on Ähtärissä työttömyyttä ja paljon ongelmia, joihin kunnan pitäisi satsata, linjaa Ranta-Torala.
Myös kaupunginjohtaja on lausunut, että mieluummin pandat palautukseen kuin perinteikkään eläinpuiston päätyminen konkurssiin. Pandalaa pyöritetään vuosittain 900 000 euron budjetilla, joten pikkurahoista ei ole kyse.
– Meidän pandala on erinomainen, valoisa ja tilava, jonka alakerrassa on muun muassa sairaalatyyppiset leikkaustilat hätätilanteiden varalle, kertoo Väliaho.
Eläinpuisto ei siis halua luovuttaa. Se on käynnistänyt rahankeräyksen, joka on kohdistettu yksityisille kansalaisille ja yrityksille. Toimitusjohtaja pohtii vielä laajemman yhteistyökuvion mahdollisuutta.
– Kysehän on lajien suojelusta, johon voisi kuvitella useammankin tahon suhtautuvan myötämielisesti. Totta kai teemme kaikkemme, ettei viimeistä vaihtoehtoa tarvitsisi ottaa käyttöön. Se on se, että sopimus irtisanotaan ja pandat palautetaan takaisin Kiinaan, sanoo vakavapuheinen Väliaho.