Mainos

"Lukutaito ja tasa-arvo heikkenevät" – Tämän verran kotikuntasi satsaa kirjastoihin

2:03

Kuntien väliset erot kirjastojen rahoittamisessa ovat kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Erot kunnissa vaihtelevat Pyhärannan 27 eurosta Utsjoen 177:een euroon per asukas. 

Kirjastoseuran mukaan monissa kaupungeissa asukaskohtaiset käyttömenot ovat pienentyneet tällä vuosikymmenellä. 

Suurista kaupungeista pienimmällä tasolla on Vantaa, jossa kirjastojohdon mukaan "poliitikkojen ja kaupungin johdon suhde kirjastoon on kovin ohut".

Sen sijaan Espoossa suunta on päinvastainen. Suurten joukossa Espoo toimii omalla kymmenluvullaan ja ero Vantaan kanssa on yli 30 euroa per asukas.

10 SUURINTA KAUPUNKIAtoimintakulut € /asukaslukuLähde: Kirjastoseura

20102018
Espoo69,3377,54
Helsinki6258,3
Jyväskylä63,9561,45
Kuopio57,7954,01
Lahti61,2760,04
Oulu57,4450,92
Pori53,3655,99
Tampere62,5262,13
Turku61,5260,99
Vantaa43,1544,78

Tänä keväänä Espoon kirjastot saivat kansainvälisen Vuoden kirjasto -palkinnon.

– Olemme panostaneet paljon kirjastojen saavutettavuuteen. Meillä on paljon omatoimikirjastoja, kirjastoautot kulkevat kaikkialle, meillä on kauppakeskuksessa kirjastoja, luettelee Ison Omenen kirjaston kirjastoneuvoja Topias Salonen.

 

Helsinki panostaa tänä vuonna

Helsingin osalta kirjasto Oodi muuttaa suunnan tänä vuonna. Kirjastopalvelujen ennakoitu asukaskohtainen kustannus nousee 65 euroon per asukas, kun vuonna 2018 se oli 58,30 euroa.

– Helsingin kaupunki panostaa kirjastotoimintaan vuonna 2019 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2018. Suurin lisäpanostuksen selitys on keskustakirjasto Oodi, jonka menot ja tulot on lisätty kirjaston budjettiin, kertoo kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Vänttinen kertoo myös, että Helsingin luvun alhaisuuteen vaikuttaa 2010-luvulla tehty organisaatiouudistus, mikä vaikeuttaa Helsingin lukujen vertaamista.

Turussakin on rakennettu. Tammikuussa avautui Yli-Maariaan uusi monitoimitalo, johon siirtyi Maarian lähikirjasto, viime vuonna Hirvensalo sai uuden monitoimitalon, johon siirtyi alueen lähikirjasto. Muuttuuko rahoituksen suunta?

– Itseasiassa monitoimitalot eivät välttämättä korjaa asiaa, koska Yli-Maarian tilavuokra on kohdennettu toimialan hallintoon. Näin mahdollisesti toimitaan jatkossa muidenkin monitoimitalojen kanssa. Eli kustannusten vertailu muuttuu entistä hankalammaksi, arvioi Turun kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula.

– Omasta mielestäni Turun rahoitus kirjastoon on hyvällä tasolla ja mahdollistaa hyvätasoisen palvelun tuottamisen, Pilppula jatkaa.

Tampereella tiukka talouskuri jo muutaman vuoden 

– Tampereella on huonon taloustilanteen vuoksi ollut tiukka talouskuri jo muutaman vuoden ja olemme joutuneet leikkaamaan menojamme vuosi vuodelta. Kaikkia avoimeksi tulleita tehtäviä ei ole saatu täyttää ja muitakin menoja karsittu, kuitenkin melko maltillisesti, kertoo kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg.  

Lindberg huomauttaa, että kulurakenteeseen vaikuttaa vuokrien suuruudet.

– Espoossa on erittäin suuret tilakustannukset, eli 21,67/asukas kun ne meillä ovat 16,35/asukas. Eli heillä kirjastot ovat kalliissa uusissa kiinteistöissä ja vuokrakulut ovat osa budjettia, joka luonnollisesti nousee tästä syystä.

Tampereella ahkerat lainaajat

Talouskurista huolimatta Tampere loistaa ykkösenä puhuttaessa lainausluvuista.

– Tampereella kokonaislainaus/asukas on 20.9, kun se Espoossa on 14.9. Eli teemme pienemmästä budjetista huolimatta laadukasta kirjastotyötä ja tamperelaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti, eli kuutoskunnista meillä on suurin lainausluku, Lindberg iloitsee.

Vänttinen huomauttaa, että tämän vuosikymmenen aikainen Helsingin kirjastomenojen laskusuunta johtuu yksinomaan kaupungin asukasluvun kasvusta.

– Kirjastoverkko tai sen henkilöstömäärä ei ole kasvanut suhteessa asukaslukuun, vaan prosesseja on uudelleenorganisoitu, tehostettu ja automatisoitu siten, että olemme voineet vastata kasvavaan palvelukysyntään.

KESKISUURET KAUPUNGITtoimintakulut € / per asukaslukuLähde: Kirjastoseura

2010 2018
Hyvinkää42,7151,96
Hämeenlinna53,0958,78
Joensuu56,0553,38
Järvenpää50,7137,48
Kajaani56,8153,45
Kirkkonummi51,4647,76
Kokkola61,0757,85
Kotka49,4752,05
Kouvola60,9860,94
Lappeenranta47,8948,96
Lohja53,2274,59
Mikkeli47,5862,97
Nurmijärvi53,7551,27
Porvoo55,0557,33
Rauma64,2561,96
Rovaniemi60,2566,04
Salo65,5557,13
Seinäjoki49,2973,27
Tuusula55,8950,34
Vaasa64,6164,97

Oulussa säästöt näkyvät

Oulussa kuntaliitoksen aikaan kirjastopalveluiden rahoitus oli noin 55 euroa per asukas. 

– Mutta valitettavasti Oulun kaupungin säästöt näkyvät nyt meidän luvuissamme. Osittain myös nopea asukasluvun nousu ja samalla säästöt vaikuttavat kustannusmittareihin heikentävästi, sanoo Oulun kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä.

Pääkkölä muistuttaa, että myös toimintatilastoja kannattaa huomioida.

– Uusilla palvelukonsepteilla olemme selvästi parantaneet kirjastopalvelujen laatua ja erilaisten tapahtumien sekä tilaisuuksien määrä on kasvanut.

Vantaa: Poliitikot eivät ole käsitelleet kirjastoasioita vuosikausiin

Vantaan kaupunki kävi läpi talous- ja velkaohjelman 2012-2016. Ohjelman alussa Vantaan kirjastokulut per asukas olivat lähempänä maan keskitasoa, mutta nyt asukasmäärän kasvu ja kirjaston tuottavuustoimenpiteet ovat yhdessä saaneet aikaan heikomman lopputuloksen.

– Kustannustasomme alhaisuus näkyy kirjastoverkon koossa, eli meillä on toimipisteitä harvassa ja neliöitä huomattavan vähän. Hieman kadehdimme naapurien suuria kirjastoja hyvillä paikoilla ja myös kuntalaisia lähellä olevia lukuisia pikkukirjastoja Helsingissä ja Espoossa, arvioi kirjastopalvelujen johtaja Mikko Vainio.

– Olemassa olevat kirjastot ovat oikein hyviä, olemme saaneet lisättyä aukioloa reippaasti, kaikki kirjastot on remontoitu tai työn alla ja aineistoakin hankitaan samalla rahalla kuin Espoossa ja Helsingissä. 

Vainio kritisoi päättäjien laihaa kirjastosektoriin kohdistuvaa intoa. 

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vantaalaisten poliitikkojen ja kaupungin johdon suhde kirjastoon on kovin ohut, ja kaupungin nopean kasvun myötä muut tarpeet on oman seitsemän vuoden työhistoriani aikana katsottu tärkeämmiksi. Valtuusto tai lautakunta ei tänä aikana ole koskaan käsitellyt kirjastoasioita, kertoo Vainio.

Seura: Kirjasto kunnan budjetista 0,5 - 1,5 %

Kirjastoseurassa ollaan huolissaan siitä, miten käy lukemisen tason erojen kasvaessa.

– 2000-luvun kehitys on ollut se, että ne erot kasvavat jatkuvasti. Kirjasto vie puolesta puoleentoista prosenttiin siitä kunnan kokonaisuudesta että sehän on aivan valtavan vähän. Sitten jos ajatellaan, että mitä sillä saadaan aikaan, arvioi Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

– Vuosina 1995-2000, kun kirjastojen käyttö oli korkeimmillaan, niin silloin myös Pisa-tulokset ovat olleet myös tosi hyviä Suomessa. Kyllä lukutaito ja tasa-arvo heikkenevät tällaisellä kehityksellä.

Maarno: Oodi ei tuonut lisää virkailijoita

Helsingissä paljon kehuttu Oodi-kirjasto on saatu paraatipaikalle Kansalaistorin tuntumaan. Maarno huomauttaa, että Oodi ei tuonut mukanaan lisää kirjastotyöntekijöitä.

– Oodiin ei perustettu yhtään uutta virkaa, vaan ne Oodin työntekijät siirrettiin Oodiin muista Helsingin kirjastoista, sanoo toiminnanjohtaja.

Erot kunnissa vaihtelevat Pyhärannan 27 eurosta Utsjoen 177:een euroon per asukas. 

Kirjaston kokonaistoimintakulut ilmoitetaan bruttokuluina tilastointivuonna hyväksyttyjen talousarviopäätösten mukaisesti (henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrakulut sekä muut kulut).

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja