Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Terveydenhuollon lisäksi luvuissa on mukana ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito.
Kuntaliiton selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoidon kustannukset noin 2,9 miljardia euroa. Mukana vertailussa on 10 suurinta kaupunkia.
Erikoissairaanhoidossa kymmenen prosentin nousu
Keskeinen syy kustannusnousussa on erikoissairaanhoito, jossa kustannukset paisuivat peräti kymmenisen prosenttia.
Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy myös yhteispäivystyksen kulut, missä käynnit ovat lisääntyneet. Luvuissa on huomioitu ikävakiointi ja vakiointi koko maan väestöön.
Miksi päivystyskäynnit ovat lisääntyneet?
– Perusterveydenhuollon puolelta ei ole ollut aikoja saatavilla tai asiakkaat ovat olleet vaikeampihoitoisia, tiivistää erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta.
Turussa raju nousu
Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat merkittävästi. Kustannukset kasvoivat Oulussa 3,7 prosentilla ja Vantaalla 2,7 prosentilla.
– Vantaalla näkyy pitkäjänteinen kehittämistyö. Siellä on vähennetty muun muassa laitoshoitoa ja panostettu omaan toimintaan. Muun muassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita on annettu omana toimintana ja keskitetty sitä palvelua sinne, Pernu toteaa.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu.
Suurinta kustannusten kasvu oli kuitenkin Turussa, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Vuonna 2018 Turussa terveydenhuolto kustansi 2498 euroa per asukas ja vuonna 2019 2644 euroa. Lisäys per kuntalainen on liki 150 euroa vuodessa.
Jyväskylä kustannuksiltaan pienin
Suurista kaupungeista kustannukset laskivat vain Jyväskylässä, jossa laskua oli 1,9 prosenttia. Jyväskylässä kustannukset kokonaisuudessaan terveydenhuollon osalta olivat viime vuonna suurten kaupunkien pienimmät. Ero kalleimpaan eli Turkuun on noin 450 euroa per asukas. Kustannuksia voi vertailla artikkelin alussa olevasta kuvasta.
Suuria eroja palvelujen kustannuksissa
Espoossa avoterveydenhuolto eli lähinnä terveyskeskuspalvelut kustansi viime vuonna suurista kaupungeista eniten, sen sijaan Turussa vähiten. Espoossa erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vertailuryhmän pienimmät, Turussa sen sijaan kaikista suurimmat.
Erikoissairaanhoidossa ero näiden kahden kaupungin välillä on liki 460 euroa per asukas. Espoossa kerrotaan, että palvelujen saatavuuteen on satsattu.
– Lääkäriin pääsy oli hyvällä tasolla vuonna 2019. Yleensä, kun asiat ratkaistaan oikea-aikaisesti, se on myös kustannusvaikuttavaa, toteaa Espoon terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn.
Tampereella perusterveydenhuollon laitoshoito kustansi 69 euroa asukasta kohden, Oulussa 210 euroa. Tehostettu palveluasuminen kustantaa Oulussa yli satasen vähemmän per asukas kuin Espoossa. Ja toisaalta tehostamisen palveluasumisen osalta osat ovat toisinpäin – Espoossa kyseiset palvelut ovat kalleimmat, Oulussa edullisimmat.
Vantaalla edullinen kotihoito ja tyytyväiset asiakkaat
Kuopiossa kotihoito (279€/asukas) kustansi vuonna 2019 liki kaksinkertaisesti Vantaan kotihoitoon (153€/asukas) verrattuna. Silti asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Vantaalla ollaan kohtuullisen tyytyväisiä kotihoidon palveluun.
Puolet vantaalaisista vastaajista (343 vastannutta) antoi arvosanaksi yhdeksän tai kymmenen. Asteikon heikoimpia arvosanoja annettiin hyvin vähän. 94 prosenttia (täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä) vastanneista koki saaneensa asiallista kohtelua.
88 prosenttia oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hänen saamansa palvelu/hoito on vastannut tarvetta. Sama osuus vastaajista koki, että palvelu/hoito on ollut asiantuntevaa.
Potilaan ihoa tutkitaan Helsingin kalasataman terveysasemalla.
Sosiaalihuollon mukainen laitoshoito kustansi Espoossa 29 euroa per asukas, Oulussa 160 euroa asukasta kohden. Ero on yli viisinkertainen.
– Laitoshoidon vähentäminen ja palveluiden muuttaminen raskaista palveluista kevyempiin on ollut trendinä jo useamman vuoden. Laitoshoito on hyvin kallista järjestää ja ylläpitää. Espoo on vähentänyt huomattavasti laitoshoitopaikkoja ja muuttanut niitä mm. ympärivuorokautiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi, kertoo Pernu.
– Sosiaalihuoltolain mukaiset laitoshoidon kustannukset voivat kasvaa jo muutamankin vaativan potilaan hoidosta, mutta Oulussa varmastikin suurin syy on ollut kaupungin sairaalan iso remontti, jolloin väistössä olleelle yksikölle on jouduttu ostamaan kalliita laitospaikkoja yksityiseltä, Pernu jatkaa.
"Sote-maakunnat kovan paikan edessä"
Yhtä lailla mielenterveyden sektorilta löytyy merkittäviä alueellisia eroja. Psykiatrinen laitoshoito maksoi Vantaalla 65 asukasta kohden, Kuopiossa 151 euroa asukasta kohden. Psykiatrinen avohoito maksoi Vantaalla 118 euroa per asukas, Lahdessa 205 euroa per asukas.
Moni toivoo kustannusten hillintään apua sote-uudistuksesta. Se antaa Kuntaliiton Tarja Myllärisen mukaan mahdollisuuksia, mutta edessä voi olla myös sudenkuoppia.
– Ehdotetussa mallissa väestön palvelutarpeen kasvusta otetaan huomioon ainoastaan 80 prosenttia. Tämä panee sote-maakunnat kovan paikan eteen. On pakko tehostaa toimintaa, koska rahoitusta ei saa enempää, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Esitetty rahoitusmalli pienentää monien maakuntien tulevaa rahoitusta verrattuna nykyiseen, joten se liikkumavara uudenlaisten palveluiden kehittämiseen voi mennä paniikinomaiseen säästämiseen, Myllärinen jatkaa.
Korkea hinta ei ole laadun tae
Ja vielä euroista. Asiantuntija muistuttaa, että suurempi kustannus ei automaattisesti tarkoita parempaa laatua.
– Toki palveluita voi antaa kalliilla, mutta se ei välttämättä ole hyvää laatua, toteaa Pernu.