Lukutaidottomat putoavat kärryiltä – joka kahdeksas poika kykenemätön opiskeluun

Muun muassa heikko lukutaito pudottaa osan nuorista pois opiskelusta ja työelämästä. 

Kurttila kertoo tutkimusten karusta tuloksesta: joka kahdeksas 15-vuotias poika on lukutaidoton siinä mielessä, ettei kykene jatkamaan opintoihin, koska lukutaito ei riitä laajojen asioiden käsittelyyn. Puhutaan toiminnallisesta lukutaidottomuudesta, jossa nuori osaa lukea vain lyhyitä tekstejä tutusta aiheesta. 

– Silloin ei synny lukutaitoa, jolla voisi jatkaa opintoihin tai työelämään, sanoo Kurttila.

"Varhaiskasvatus avainasemassa"

Kurttila syyttää poliitikkoja kvartaalimaisesta maailman hahmottamisesta.

– Tutkimustietoa on paljon, mutta kysymys on siitä kuinka vakavasti tutkimustiedon äärelle pysähdytään. Jos aikajänne on yksi vuosi tai vaalikausi, emme pysty käsittämään sitä mitä tapahtuu lasten oppimisessa.

– Maailmasta ei tule lapsiystävällisempää, jos tutkimustietoa ei oteta huomioon päätöksenteossa – budjeteissa ja säädöksissä. Tietysti lasten oman mielipiteen ja arvion arjesta pitää painaa myös. 

Kurttilan mukaan varhaiskasvatus on A ja O poikien lukutaidon parantamisessa.

–  Neuvolatoiminta ja päivähoito ovat tärkeitä, sillä lasten oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jopa vauvaiässä. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen miten neurologiset arviot neuvoloissa tehdään, ja siihen ovatko kaikki lapset oikeutettuja varhaiskasvatuksen palveluihin.

Heikompiosaiset vauvat pienempiä

Lasten eriarvoistuminen näkyy Kurttilan mukaan jopa lasten koossa.

–Heikommasta sosiaalisesta tausta tulevien vauvojen syntymäpaino on Suomessa noin 200 grammaa pienempi.

– Heikko-osaisuus periytyy terveydessä, hyvinvoinnissa ja koulutuksessa. Kysymys on kuinka sukupolvinen syrjäytyminen voidaan katkaista. Yhteiskunnan päätökset liittyvät tähän olennaisesti.