Lukupiirissä luetaan kiehtovia, keskustelua herättäviä kirjoja! Esittelemme viikoittain lukemisen arvoisen kirjan, jonka voit voittaa omaksesi.
Nimi: Pikkuveljet eivät ole perhosia – kohdun mittainen elämä
Kirjailija: Taru Hallikainen
Kustantaja: Basam Books: Viisas elämä
Helmiä: 4
Kenelle: Monikkoraskauksista ja elämän varjopuolista kiinnostuneille
Kaksoset, kolmoset, neloset ja jopa viitoset ovat keinohedelmöitysten yleistyttyä tulleet päivä päivältä vakiintuneemmaksi osaksi sanavarastoamme. Useat muistavat kuulleensa myös tarinoita sukunsa kaksoslapsista, jotka puettiin samanlaisiin vaatteisiin ja jotka osoittivat syntymäpäivinä mieltään siksi, että juhlissa oli aina kaksi tähteä.
Harva on kuitenkaan kuullut puhuttavansa kaksosista, joista eloon on jäänyt vain toinen. Sanotaan, että tällaiset lapset ovat yksin kaksosia. Vielä vaietumpi puheenaihe on se, että jotkut äideistä joutuvat kantamaan vatsassaan jo kuukausia sitten menehtynyttä toista lasta, jotta toinen saataisiin pelastettua. Näin tapahtui Taru Hallikaiselle.
Pikkuveljet eivät ole perhosia on raastava tositarina siitä, kuinka ristiriitaisten tunteiden keskelle äiti voi raskauden aikana joutua. Rehellinen ja vaiettujakin ajatuksia avoimesti viljelevä teos päästää lukijan syvälle Hallikaisen ajatuksiin ja saa lukijan suuren ajatuksen äärelle: kukaan muu kuin vastaavan kivun tuntenut ei voi koskaan ymmärtää tiettyjä asioita. Ajatus siitä, että omassa kehossa kasvaisi sekä uusi elämä että lepäisi sammunut elämän liekki, ei ole missään suhteessa ymmärrettävissä, vaikka Hallikainen kuvaakin tuntemuksiaan äärimmäisen tarkasti, taidokkaasti ja häpeilemättömästi. Teos herättelee lukijaansa siihen, kuinka suru kätkeytyy aina ihmisen sisälle. Toista voi surun keskellä kuunnella, mutta ymmärtäminen voi olla aivan mahdotonta.