Tallgren halusi kumppaninsa kanssa lasta todella paljon, mutta putosi silti synnytyksen jälkeen todella syvään paikkaan.
Radiojuontaja ja tätä nykyä myös esikoiskirjailija Rea Tallgren kokosi ihmisten elämän suurimpia suruja kansien väliin teokseen Katsoin aurinkoon kunnes itkin: Tositarinoita surusta valoon. Aluksi hänen ei pitänyt kertoa kirjassa itsestään lainkaan, mutta lisäsi oman tarinansa kuitenkin teoksen loppuun.
Iskelmän radiojuontaja ja esikoiskirjailija Rea Tallgren kirjoittaa teoksessaan Katsoin aurinkoon kunnes itkin: Tositarinoita surusta valoon (Tammi) ihmisten kokemuksia elämää mullistavasta surusta.
Tallgrenin kirjan aihe valikoitui siitä syystä, että hänen mielestään sellaiset tarinat ovat tärkeitä, jotka osoittavat sen, että hyvin pimeässäkin paikassa voi olla toivoa.
– Puhuin tästä erään ihmisen kanssa, että kun käymme läpi jotakin kauheaa kriisiä ja menemme vaikka metroon, niin siinä vaunussa kaikille meille on tapahtunut, saattaa olla meneillään tai on ehkä tulossa jotakin sellaista, mitä kukaan muu ei voisi uskoa. Kaikki me koemme suuria suruja ja kauheita asioita. Niiden jälkeen elämä voi kuitenkin jatkua, Tallgren kertoi Huomenta Suomessa 31. elokuuta.
Osa kirjan tarinoita kertoneista on Tallgrenin tuttuja, ja hän kertoo kirjassa myös oman kokemuksensa keskenmenosta ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Aluksi hänen ei pitänyt puhua kirjassa itsestään lainkaan, mutta päätyi lopulta kirjoittamaan mukaan myös oman kokemuksensa.
Tallgren halusi kumppaninsa kanssa lasta todella paljon, mutta putosi silti synnytyksen jälkeen todella syvään paikkaan.
– Tärkeintä olisi, että ennen kaikkea läheiset olisivat hereillä, kun se voi tapahtua kelle vain. Se voi tapahtua niin, ettet ymmärrä, mitä tapahtuu. Putoat joko nopeasti, niin kuin minä, tai pikkuhiljaa. Et osaa välttämättä sanoittaa sitä tai sanoa, miten hätääntynyt olet. Kun tällaisista asioista ei puhuta ääneen, niin voi tuntua, ettei kehtaa sanoa, että tukehdun, kun olemme vihdoin saaneet lapsen, jota on vaikka vuosia yritetty. Mutta se on sairaus siinä missä kaikki fyysisetkin sairaudet.
Kun Tallgren tuli toisen kerran raskaaksi keskenmenon jälkeen, hän pelkäsi ensimmäisen kuukauden ajan koko ajan ja kävi keskustelemassa ammattilaisen kanssa.
– Hänen sanomansa asia kannatteli minua koko loppuraskauden ajan. Hän sanoi, että huomaanko, että pidän itsestään selvänä, että tämäkin raskaus menee kesken, vaikka tilastojen valossa olen kesällä äiti. Se auttoi minua jotenkin kääntämään sen ajatusmaailman ympäri.
Synnytyksen jälkeistä masennusta hän ei osannut pelätä ollenkaan, koska oli jännittänyt vain raskauden sujumista. Kun kaikki ei lapsen syntymän myötä ollutkaan hyvin, niin se oli Tallgrenille valtava shokki ja pettymys.
– Olin vihainen itselleni.
Tallgrenilla on tätä nykyä yksi lapsi kumppaninsa kanssa.
Katso yllä olevalta videolta, mitä Rea Tallgren ajattelee surujen vertaamisesta.
Alta voit katsoa Rea Tallgrenin haastattelun kokonaisuudessaan.
10:03