Loppiaiskaupan aukioloajat täyttä lottoa – käytössä kymmeniä versioita

Loppiaiskauppa onkin yhtä lottoa. Kauppiaat jännittävät tuleeko asiakkaita, asiakkaat ja matkailijat jännittävät onko puoti auki vai ei.

– Tämä ei ole mitään muuta kuin sekavaa, tämä sekottaa sekä kuluttajan että kauppiaat, harmittelee Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä.

KKK: sääntely pois

Joensuulainen Multasen perhe lähti ostoksille, mutta kauppakeskuksen aukioloaika piti tarkistaa netistä ennen lähtöä.

– Ei ne selkeitä ole, mutta ehtimällä löytyy. Jos vaikka kaikki olisivat auki sunnuntaiaikojen mukaan ei olisi niin iso ehtiminen, Piia Multanen toivoo ostoskeskuksen käytävällä.

Vänskän mukaan kuluttajat joutuvatkin nyt tekemään ylimääräistä työtä.

– Kaupat ilmoittaa, että tarkistakaa nettisivuilta onko liikkeet auki.

Keskuskauppakamari on vaatinut aukiolorajoitusten poistamista.

– Poikkeuslupasirkukselle on pantava piste. Tavoite on, että kauppojen aukiolon sääntely lopetettaisiin kokonaan, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä vaatii.

Sekään ei välttämättä selkeyttäisi tilannetta, koska kauppias lopulta päättäisi milloin liike on auki. Esimerkiksi joensuulaisessa kauppakeskuksessa osa liikkeistä oli kiinni, osa auki.

Asiakkaan kannalta on erityisen hämäävää, että osassa kauppakeskuksista yrittäjävetoisten pienliikkeiden on vuokrasopimusten mukaan oltava auki aina kun iso keskuskin. Toisissa keskuksissa pakkoa ei ole.

Muista tunnit, kadut ja neliöt

Suomi on sääntelyn luvattu maa ja loppiaisena se puhkeaa kukkaan. Kauppojen aukioloajoissa on uskomaton määrä eri variaatioita paikkakunnittain ja alueittain, kellonajoista ja liikkeen neliömääristä puhumattakaan.

Tänä vuonna loppiaisaukiolon poikkeuslupia myönnettiin 13 kauppakamarialueelle. Toisilla alueilla lupa koskee koko maakuntaa, toisilla tiettyjä kaupunkeja ja toisilla vain tiettyihin katuihin rajoittuvia pienempiä alueita.

Tunnit, jolloin kaupat on lupa pitää auki, vaihtelevat alkamisajaltaan kello 7:stä 12:een ja päättymisajaltaan 18:sta kello 22:een.

Rajakunnissa aamusta iltaan

Itärajan kunnissa on kaupalle vielä omia, varsin vapaamielisiä erityislupia.

– Kaupat saavat halutessaan olla auki joka päivä kello 7:stä 21:een tai 22:een Lapin, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan alueilla sijaitsevissa rajakunnissa, kertoo Keskuskauppakamarin kehittämispäällikkö Pirjo Liukas.

Liukkaan mielestä Lapin AVI on onnistuneesti ottanut huomioon rajakaupan erityistarpeet.

– Poikkeuslupien keskittäminen Lapin aluehallintovirastoon on tuonut yhdenmukaisemmat lupakäytännöt koko maahan, mutta nykyiseen liikeaikalakiin liittyvää perusongelmaa se ei poista. Yrittäjä ei edelleenkään voi itse päättää kauppansa aukiolosta, Liukas muistuttaa.

Erikoispyhät haluttuja työvuoroja

Työvoimaa erikoisvuoroihin tuntuu löytyvän, siitä kaupankäynti ei jää kiinni. Varsinkin nuorten keskuudessa erikoispyhät ja poikkeavat aukioloajat ovat haluttuja työvuoroja.

– Teen mielelläni niin paljon töitä kuin vaan riittää. Minua ei haittaa olla loppiaisena töissä, ei oo sen kummempia suunnitelmia muutenkaan, kertoo kauppakeskuksessa toimivan Lemmikkikeskuksen myyjä Noora Räsänen.

Joensuun Prisman kassalla työskentelevä Nooa Saari kertoo, että tekijöitä hankaliin vuoroihin löytyy jos pomo kohtelee alaisiaan hyvin.

– Kun on tuo venäjän kielen taito, niin olen ihan mielelläni töissä ja kyllä pomo pyytääkin, Saari sanoo.

Anne Vänskän mukaan kauppakamarikaan ei ole saanut kaupan ammattiliitoilta kielteistä palautetta poikkeuslupien hakemisesta.

– Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on lisääntynyt, Vänskä summaa.

Vaatimaton kauppapäivä

Suomen suurimpiin kuuluvassa Joensuun Prismassa oli puoliltapäivin väljää. Erityisesti venäläisiä oli vähän. Alunperin poikkeusluvat kehitettiin palvelemaan venäläismatkailijoita, joiden määrä suorastaan romahti tänä loppiaisena.

Monessa kaupassa tili pitikin tehdä tänä loppiaisena paikkakunnan omien asiakkaiden voimin. Soittokierros muuallekin maahan kertoi, että maanantaille osunut väliarkipäivä söi ehkä merkittävästikin loppiaisen myyntiä.

– Loppiaisen, helatorstain, helluntaipäivän ja pyhäinpäivän aukioloajat ovat suuren hintalapun kysymys. Nämä juhlapyhät ovat erityisesti ulkomaalaisille asiakkaille mieleisiä ostospäiviä, ja etenkin niiden vapaa aukioloaika pitäisi vakiinnuttaa lakiin pikaisesti, Pirjo Liukas vaatii.