Lisärahoitus lyhentäisi leikkausjonoja viidenneksellä

-Hoitotoimenpidejonot lyhentyisivät summalla arviolta 10-20 prosentilla. Ehkä noin neljännes rahasta joudutaan käyttämään polikliinisten jonojen lyhentämiseen, arvioi apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tarkan arvion tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska eri leikkaukset ja hoidot ovat hinnaltaan erilaisia. Tekonivelleikkaukset ovat kalliimpia kuin kaihileikkaukset ja esimerkiksi pelkän lonkkaleikkausjonon purkaminen kokonaan maksaisi jopa 50 miljoonaa euroa.

-Määräraha aiotaan jakaa väestömäärän ja väestön sairastavuuteen perustuen, jonojen pituus ei ole ratkaisevaa, sanoo lääkintöneuvos Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri saanee markkamääräisesti suurimman summan.

-Suhteessa eniten saavat piirit, joissa on suurin sairastavuus, ei välttämättä pisimmät jonot, Rissanen toteaa.

Rissanen muistuttaa kuitenkin, ettei lopullista päätöstä varojen jakotavasta ole vielä tehty.

-Tässä on sellainenkin näkökulma, että miksi pitäisi palkita eniten niitä piirejä, joissa on pisimmät jonot ja jotka ovat mahdollisesti hoitaneet asiansa huonosti, sanoo varojen jakoperusteista johtaja Jorma Back Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.

Lisämääräraha jaetaan tänä vuonna valtionavustuksena suoraan sairaanhoitopiireille. Myös seuraavina vuosina saman summan jakamisesta valtionosuuksina kunnille on keskusteltu. Tällöin päästäisiin lyhentämään myös terveyskeskusjonoja.

Lääkäripula kasvattaa jonoja

Jonojen olemassaolo on tiettyyn pisteeseen asti myös välttämätöntä.

-Jonot eivät lopu. Niitä tarvitaan, jotta hoito voidaan järjestää sujuvasti ja käyttää kallista työaikaa tehokkaasti. Kiireelliset tapaukset toki hoidetaan kaikkialla nopeasti. Jonojen pituus myös vaihtelee sairaanhoitopiireittäin, sanoo tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä Stakesista.

Joissakin sairaanhoitopiireissä myös lääkäripula vaikuttaa leikkausjonojen pituuteen ja hoitokriteereihin olennaisesti.

-Jos sairaanhoitopiirillä on ollut vaikeuksia saada esimerkiksi silmälääkäreitä tai ortopedejä, saatetaan hoitoonohjauksessa käyttää tiukempia kriteereitä kuin muualla. Jonot voivat kasvaa, kun leikkaavia lääkäreitä ei ole tarpeeksi, kertoo kehitysjohtaja Heikki Punnonen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.

Keskussairaaloihin erilaisiin leikkauksiin odotti vuoden vaihteessa pääsyä yhteensä 112 800 henkilöä koko maassa, näistä päiväkirurgisina leikkauksina tehtäisiin noin puolet. Aluesairaaloihin jonottaa noin 29 000 ihmistä. Eniten leikkausjonoissa on ollut kaihileikkaukseen odottavia eli 26 000.

(MTV3-STT)