Voiko saunominen lisätä sydäninfarktin riskiä?
Professori Lasse Viinikka kertoo 1970-luvulla ulkomaisten tutkijoiden nostaneen esiin kysymyksen, johtuvatko Suomessa varsin yleiset sydäninfarktit saunomisesta. Syyksi perusteltiin saunan aiheuttamaa rasitusta.
– Suomessa tehtiin tästä useitakin eri tutkimuksia, eikä yksikään niistä viitannut siihen, että kuoleman riski saunassa lisääntyisi. Pikemminkin päinvastoin, mikä tietysti johtui siitä, että vakavasti sairaat, joiden riski kuolla on suurempi, eivät käy saunassa – noin tilastollisesti.
Viinikka kertoo, että 1980- ja 1990-luvulla alkoi Japanista kuulua tutkimustuloksia, joiden mukaan sauna auttaa ainakin lievään ja keskivaikeaan sydämen vajaatoimintaan. Aihetta on tutkittu hiljattain myös Suomessa.
– Viime vuonna Itä-Suomen yliopistossa julkaistiin hyvin mielenkiintoinen tutkimus, jossa he seurasivat 20 vuotta noin kahtatuhatta, tutkimuksen alkaessa 50-vuotiasta miestä, ja jakoivat koehenkilöt kolmeen ryhmään sen mukaan kuinka paljon he saunoivat. Ne, jotka saunoivat eniten, saivat vähiten sydäninfarkteja. Ero oli aika suurikin.
Viinikan mukaan tutkimus oli hyvin tehty, mutta sen perusteella ei voida suoraan osoittaa saunan estävän infarktejä.
– Aina tällaisessa koejärjestelmässä on mahdollisuus, että on jokin kolmas tekijä, joka vaikuttaa näihin molempiin, esimerkiksi stressi.
– Tämänhetkinen käsitys on se, että sauna ei lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, ei ainakaan lievien ja keskivaikeiden. Saunomisen rasitus vastaa suurin piirtein reipasta kävelyä, eli jos on niin vakava sydänsairaus, että kävellessä tulee selviä oireita, silloin saunan rasitus saattaa olla liikaa. Mutta jos pystyy kävelemään saunaan, yleensä pystyy kävelemään sieltä poiskin.
