"Lisää menoja, lisää ongelmia, lisää byrokratiaa, vähemmän demokratiaa!" – oppositio kävi sote-uudistuksen kimppuun, Krista Kiuru närkästyi

Lisääkö hallituksen sote-uudistus tasa-arvoa terveyspalveluissa, vai luoko se vain kalliin hallintohimmelin?

Eduskunnassa käytiin tänään kipakkaa keskustelua kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin yhteisestä sote-välikysymyksestä.

Hallituksen sote-uudistuksen käsittely on eduskunnassa parhaillaan loppusuoralla. Perustuslakivaliokunta näytti toukokuussa vihreää valoa uudistuksen perusratkaisuille.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi tulevat uudistuksessa siirtymään kuntien vastuulta laajemmille hyvinvointialueille, siis maakunnille.

"Keskusta saa maakuntahimmelinsä ja SDP julkisen monopolin"

Oppositio syyttää uudistuksen vaikeuttavan hoitoon pääsyä ja lisäävän sote-palvelujen kustannuksia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi uudistuksen vievän pieniltä kunnilta vallan ja palvelut, isoilta kaupungeilta kyvyn investoida tulevaisuuteen.

Kokoomuksen mielestä hallitus rajaa liiaksi yksityisten yritysten oikeutta tuottaa sote-palveluja.

– Keskusta saa maakuntahimmelinsä ja SDP saa julkisen monopolin, joka tulee johtamaan pidempiin jonoihin, heikkeneviin julkisiin palveluihin ja siihen, että yksityinen vakuutusbisnes kukoistaa, Orpo maalaili.

Hallitus korosti tasa-arvoa, oppositio pelkäsi talousvaikutuksia

Hallituksen edustajat, esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), korostivat saavutuksena sitä, että eri hallitusten yli 14 vuoden yrittämisen jälkeen Sanna Marinin (sd.) hallitus on ylipäätään saanut kasaan perustuslain mukaisen sote-uudistuksen mallin.

Hallituksen mukaan sote-uudistus helpottaa hoitoon pääsyä kaikkialla Suomessa. 

Uudistuksen tavoitteena on myös säästää rahaa pitkällä aikavälillä, mutta hallituspuolueiden edustajat korostivat puheenvuoroissaan ennen kaikkea tasa-arvoa.

– Terveyskeskukseen pitää päästä ja sosiaalityöntekijän pitää olla tavattavissa niin Oulussa, Oulunkylässä kuin Outokummussakin, Hanna Sarkkinen (vas.) linjasi.

Lakiesityksen mukaan uudistus heikentää Suomen julkista taloutta 2020-luvulla, mutta 10 vuoden kuluttua sote-kustannukset kääntyvät laskuun.

Oppositio katsoo, ettei uudistuksen malli kannusta tulevaisuudessakaan tehokkuuteen tai säästöihin. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan uudistus romuttaa kaupunkien ja kuntien talouden, ja tämä pakottanee ne tekemään leikkauksia opetus- ja kulttuurisektoreilla.

Perussuomalaisten Lulu Ranteen mukaan Ruotsin esimerkki maakuntamallin toimivuudesta on Suomelle varoittava.

– Ettekö te ymmärrä mitä tästä seuraa? Lisää menoja, lisää ongelmia, lisää byrokratiaa, vähemmän demokratiaa!

Mikä on yksityisten tuottajien rooli?

Eduskunnan debatissa oli erimielisyyksiä esimerkiksi siitä, mikä tulee jatkossa olemaan yksityisten palveluntuottajien rooli sote-palveluissa.

Kokoomuksesta syytettiin hallituksen ajavan Suomeen "Amerikan mallia", jossa hyvä- ja keskituloiset joutuvat turvaamaan terveytensä yksityisillä terveysvakuutuksilla, kun julkinen sektori ei voi ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta riittävästi palveluita tarjotakseen tehokasta hoitoa kaikille suomalaisille.

Hallituksen mukaan malli perustuu monituottajamalliin, jossa palveluita voivat tuottaa julkisen puolen ohella myös yksityiset yritykset. Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru korosti erikseen monituottajamallin säilyvän.

Toisaalta Kiuru myös painotti hallituksen pyrkivän siihen, että julkinen terveydenhuolto olisi jatkossa isäntä, ei renki.

– Perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi, että riittävä oma palvelutuotanto pitää olla. Se ei ole tämän hallituksen, vaan koko eduskunnan yksimielisen perustuslakivaliokunnan lausunnon syvä pihvi, Kiuru linjasi.

Arhinmäki: Oppositio teki välikysymyksen itselleen

Keskustelussa ihmeteltiin, miksi kokoomus on nyt kritisoinut hallituksen mallia, vaikka puolue edisti viime hallituskaudella sote-mallia, johon kuului laaja valinnanvapaus ja markkinamalli eli käytännössä yksityisten palveluntuottajien tärkeä rooli.

Paavo Arhinmäki (vas.) jopa ironisoi kokoomuksen ja perussuomalaisten tehneen välikysymyksen itse itselleen: hänen mukaansa nykyhallituksen sote-malli on muuten sama kuin edeltäjänsä, paitsi että mukana ei ole kolmen miljardin euron leikkauksia ja yksityisten yritysten mahdollisuutta "rahastaa" sote-palveluilla.

Aiemmat yritykset uudistaa sote-palveluja ovat törmänneet viimeistään siihen, etteivät erilaiset mallit ole olleet perustuslain mukaisia. Etenkin kokoomuslaiset toisaalta muistuttivat tänään eduskunnassa, ettei hallituksen mallia voi pitää hyvänä vain siksi, että se pääsi perustuslakivaliokunnasta läpi.

Tähän liittyen perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru närkästyi tulkitessaan keskustelussa rivien välistä vihjailua siitä, että hallituksen tulisi edistää jotakin sellaista mallia, jota perustuslakivaliokunta ei ole yhdenvertaisuuden kannalta hyväksynyt.

– Mikä sellainen malli olisi, joka ei ole yhdenvertainen malli? Minusta kansanedustajien näkökulmasta tämän salin arvovallalle tämä keskustelu ei tee hyvää, Kiuru sanoi.