90 vuotta sitten tehtiin havainto, joka tulisi tuottamaan yhden maailman tärkeimmistä lääkkeistä. Liikakäytön takia penisilliini on menettänyt tehoaan.
Katso video: Antibioottiresistenssi – tulevaisuuden uhka
Skottilaisen tutkijan Alexander Flemingin homeviljelmillä tekemiensä kokeiden havainnot johtivat penisilliinin keksimiseen. Löytö mullisti lääketieteen, pelasti lukemattomia elämiä ja toi Flemingille Nobel-palkinnon.
Yhtäkkiä monista tappavista taudeista, kuten verenmyrkytyksestä ja keuhkotulehduksesta tulikin hoidettavia.
Antibiootit loivat pohjan modernille lääketieteelle. Niitä on kuitenkin käytetty liikaa, mikä on johtanut lääkkeiden tehon heikkenemiseen, uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Antibiootit eivät enää tepsi
Antibiootteja käytetään muun muassa suojana infektioilta, leikkauksissa, syöpähoidoissa ja vastasyntyneiden hoidossa. Niitä käytetään kuitenkin yhä enemmän nuhan, yskän ja flunssan kaltaisiin virusinfektioihin, joihin antibiootteja ei tarvittaisi.
Tästä seuraa se, että antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kehoissamme kasvaa. Lääkkeiden tehon laskiessa joitakin sairauksia ei enää voida hoitaa.
– Tietyntyyppinen tippuri, vaikein salmonella ja lavantauti ovat suurilta osin käsittelemättömissä, kertoo Uppsalan yliopiston infektiotautien professori Otto Cars SVT:lle.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että niin sanottu antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.
Kello tikittää
Kehityskulun pysäyttämiseksi antibioottien liikakäytön pitäisi vähentyä maailmanlaajuisesti. Samalla uusia antibiootteja tarvitaan. Carsin mukaan tällaista ei ole odotettavissa lääkeyhtiöiltä.
– Poliittinen tahto on liian heikkoa monissa maissa. Monet puolustavat lääketeollisuuttaan, sekä eläinten ja ruokien vientiä. On lukkoja, joita on käsiteltävä maailmanlaajuisissa sopimuksissa, sillä tämä on vakava kriisi koko maailman terveydenhuollolle, hän sanoo.