Libyan konfliktin osapuolet eivät vielä maanantaina allekirjoittaneet aseleposopimusta. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan keskusteluissa edistyttiin, mutta sotapäällikkö Khalifa Haftar liittolaisineen pyysi aamuun asti lisäaikaa sopimukseen perehtymiseen. Hallituksen edustajat olivat Lavrovin mukaan jo laittaneet nimensä paperiin.
Haftar ja Libyan kansainvälisesti tunnustettu hallitus neuvottelivat aselevosta Moskovassa. Aselepoa ehdottivat Venäjä ja Turkki. Maiden ulko- ja puolustusministerit toimivat välittäjinä Moskovan neuvotteluissa. Libyan sodan osapuolet eivät suostuneet tapaamaan toisiaan, mutta neuvotteluja käytiin seitsemän tuntia.
Sopimuksen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa, mutta Libyan valtiollisen neuvoston puhemiehen Khaled al-Mechrin mukaan sopimuksen allekirjoittaminen raivaa tietä poliittisen prosessin elvyttämiselle.
Luvassa huippukokous
Ranskan presidentti Emmanuel Macron toivoo, että tulitauosta tulisi uskottava ja kestävä.
– Presidentti korosti tarvetta sille, että julkistettava tulitauko olisi uskottava, kestävä ja varmistettavissa, kerrotaan Elysee-palatsista.
Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat aiheesta puhelimitse sunnuntaina.
Myös Saksa aikoo järjestää rauhaan tähtäävän huippukokouksen Libyan tilanteesta tässä kuussa.
– Tällaisen konferenssin valmistelut ovat käynnissä. Sen pitäisi joka tapauksessa tapahtua tammikuussa täällä Berliinissä, sanoi Saksan hallituksen tiedottaja Steffen Seibert.
Tulitauko ei pitänyt päivääkään
Libyan hauras tulitauko tuli voimaan sunnuntaina, ja jo samana päivänä osapuolet syyttelivät toisiaan sen rikkomisesta. Aselevon on määrä päättää yhdeksän kuukautta jatkuneet taistelut Libyan hallinnon ja Haftarin joukkojen välillä.
Haftar aloitti huhtikuussa hyökkäyksensä pääkaupunki Tripolin valtaamiseksi, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Haftarin joukkojen hallussa on kuitenkin käytännössä koko Libyan itä- ja eteläosa.
Viikko sitten Haftarin joukot saivat haltuunsa strategisesti tärkeän Syrtin satamakaupungin. YK:n mukaan hyökkäyksessä on kuollut noin 300 siviiliä ja 2000 taistelijaa. 146 000 libyalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Turkki lähetti äskettäin joukkoja Libyaan GNA-hallinnon tueksi. Venäjän taas on sanottu tukevan Haftaria, mutta Venäjä on tämän kiistänyt. Joka tapauksessa Haftarin joukoissa taistelee venäläisiä palkkasotureita.
Libya on kärsinyt aseellisten ryhmien yhteenotoista sen jälkeen, kun diktaattori Muammar Gaddafin hallinto kukistettiin 2011 kansannousussa.