Valkokankaan viettelijätär, 1960-luvun seksipommi… Filmiuran alkutaipaleella syntyneet mielikuvat eivät hevin karise Liana Kaarinan harteilta.
Yleisö yhdistää roolin ja sen esittäjän. Tämän sai myös Liana Kaarina tuta, kun ajautui 1960-luvulla elokuvan maailmaan. Kauniista ja lahjakkaasta nuoresta naisesta sukeutui hetkessä Suomi-filmin seksisymboli ja miesten päiväunien kohde.
− Kaikenmaailman juopuneet koputtivat hotellin ovelle. Miehet lähestyivät kukkapuskan kanssa ja tarjosivat rahaa yhdessä vietetystä viikonlopusta. Homma piti ottaa huumorilla, ja oli huomio tavallaan huvittavaakin. Mutta kyllä se myös häiritsi.
− Olen varmaan vielä 100-vuotiaana akkanakin viettelijätär, Liana sanoo ja puhkeaa nauruun.
Suuren yleisön mieleen sekä Suomessa että pitkin maailmaa on painunut erityisesti vuoden 1962 klassikkofilmi Kuu on vaarallinen. Eroottisena trillerinä markkinoitu elokuva rikkoi aikansa tabuja seksuaalisuuden esittämisen suhteen.
Liana Kaarinan alastonuintikohtaus sai yhden jos toisenkin hieraisemaan silmiään.
− En olisi halunnut tehdä koko kohtausta. (Toivo) Särkkä juotti minulle puoli pulloa konjakkia ja pakotti siihen. Myöhemmin elokuvaa katsoessani olen kuitenkin tuumannut, että se on itse asiassa hyvä filmi, jossa on erityisen hyvä kuvaus.
Itsetunto alhaalla
Katsojien silmissä Liana oli kuvankaunis. Oma peilikuva sanoi nuorelle näyttelijälle muuta.
− Olin todella kompleksinen. Pidin itseäni rumana ja liian isorintaisena. Kaikki muut olivat minua rennompia ja fiksumpia. Kuvittelin, etten pääsisi kolmen tekohampaani vuoksi koskaan naimisiin.
Liana kasvoi Lydia-mummonsa hoivissa. Mummo jaksoi hokea toistamiseen, että näytä niille! Kannustusta tarvittiinkin, sillä menestykseen hetkessä noussut näyttelijä herätti ympäristössä myös kateutta.
− Naiset sylkivät päälle, ja miehet huohottivat perään, Liana kiteyttää.
Itseluottamuksen puutetta Liana kompensoi ilmiselvällä lahjakkuudellaan.
− Aloitin urani lausujana, ja niihin lahjoihin luotin kaiken aikaa. Lausujana minua verrattiin tuolloin Ella Eroseen, Liana muistelee mieltä lämmittäneitä kommentteja.
Studio55/Jenni Kokkonen