Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on Venäjän hyökättyä Ukrainaan joutunut pohtimaan uudestaan Nato-kantaansa. Anderssonin mukaan sekä liittoutumiseen että liittoutumattomuuteen liittyy riskejä.
Opetusministeri Anderssonin johtama Vasemmistoliitto on aiemmin pysynyt vankkumattomana Nato-jäsenyyttä vastustavana puolueena. Viime viikkoina puolueen sisällä on tapahtunut suuria muutoksia Nato-keskustelun luonteessa, kun Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Andersson ei kuitenkaan puhuisi takin kääntämisestä, vaikka myöntää suhtautuvansa myönteisemmin mahdolliseen liittoutumiseen kuin ennen Venäjän hyökkäystä.
– Minusta takin kääntäminen on tylsä ilmaisu tilanteessa, jossa kaikki muu on muuttunut, Andersson toteaa Viiden jälkeen -ohjelman erikoishaastattelussa.
Andersson pitää itsestäänselvyytenä, että politiikassa mielipiteet ja näkemykset muuttuvat vallitsevan tilanteen mukana. Vuonna 2019 määritelty Nato-jäsenyyden kynnyskysymys hallitusyhteistyön toteutumiseksi on vaatinut uudelleen pohtimista. Hän näkee tilanteessa kaksi toisistaan erillistä asiaa.
– Se, mikä tulee olemaan Vasemmistoliiton Nato-jäsenyyteen ylipäätään puolueena ja se, pidämmekö me sitä kynnyskysymyksenä vai emme.
Jälkimmäisen osalta Andersson tietää oman kantansa.
– Minusta se ei olisi enää viisasta pitää sitä kynnyskysymyksenä. Jos kaikki muut puolueet tulevat johonkin johtopäätökseen, ja Vasemmistoliitto toiseen, kunnioitamme enemmistön tahtotilaa.
”On järkevää, että keskustelua käydään”
Andersson sanoo, että keskustelussa Nato-jäsenyydestä ei ole tarpeeksi pohdittu mahdollisen liittymisen pysyviä merkityksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.