Europarlamentaarikko Li Andersson (vas.) peräänkuuluttaa vastuullisuutta päättäjiltä, kun lisätään puolustusmenoja Euroopassa. Hyvinvointipalveluista ja eläkkeistä leikkaaminen voi johtaa äärioikeiston nousuun, Anderssonin mukaan.
– Tähän sisältyy se riski, että jos Euroopassa lähdetään rahoittamaan puolustuspanostuksia leikkaamalla ihmisten hyvinvoinnista, niin aivan varmasti sitten sementoidaan Euroopassa Putinin ja Trumpin eurooppalaisten liittolaisten, eli äärioikeiston nousua, toteaa Li Andersson.
Andersson kertoo MTV Uutisille vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä pitävänsä Trumpin ja Putinin ideologista liittoa yhtenä vaarallisimmista kehityksistä, mitä olemme maailmanpolitiikassa pitkään aikaan nähneet.
– Itse en kiellä tarvetta lisätä panostuksia puolustukseen, mutta se ei voi tapahtua hyvinvointipalveluiden, sosiaaliturvan tai eläkkeiden kustannuksella. Tässä pitää myös oikealla laidalla nähdä ne riskit, jotka sellaiseen politiikkaan sisältyisi myös äärioikeiston nousun näkökulmasta.
Lue myös: Purra MTV:lle: Naton tavoite puolustusmenoille noussee yli 3 prosenttiin – menolisäyksestä päätettävä Suomessa huhtikuussa
Puolustusmenoja rahoitettava yhdessä
Selvää on, että Nato jäsenmaiden puolustusmenoja tullaan nostamaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on väläyttänyt jopa puolustusmäärärahojen tason nostoa yli viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansatuotteeseen. Tällä hetkellä kaikki Nato-maat eivät edes yllä nykyiseen vaatimukseen kahdesta prosentista BKT:stä. Suomessa puolustusmenojen osuus on 2,4 prosenttia BKT:stä, se tullaan useiden arvioiden mukaan nostamaan yli kolmeen prosenttiin vielä kevään aikana.
Andersson kertoo, että maailman tilanne on luonut yhtenäisyyttä etenkin niiden ryhmittymien välillä, jotka muutenkin ovat vastustaneet Putinia. Nyt keskustellaankin siitä, että Euroopan pitää aidosti vähentää riippuvuuksia Yhdysvalloista.
– Tästä on puhuttu esimerkiksi puolustuksen osalta, jolloin se tarkoittaa sitä, että aseostot Yhdysvalloista nyt pitäisi lopettaa. Kun Eurooppa lähtee kehittämään omaa puolustustaan, siihen pitää sisältyä myös se, että me käytämme veronmaksajien rahoja eurooppalaisten kyvykkyyksien vahvistamiseen, eikä Trumpin ja Yhdysvaltojen aseteollisuuden rahoittamiseksi.
Lue myös: Politico: Portugali vetäytymässä hävittäjäkaupoista Trumpin takia – "Liittolaisemme voi äkkiä rajoittaa koneiden käyttöä"
Rahoitusvastuu jaettava tasaisemmin
– Jos Etelä-Euroopassa ajatellaan, että puolustus on pohjoisen ja Itä-Euroopan maiden vastuulla, niin sitten pitää käsitellä, miten jaetaan tätä rahoitusvastuuta eri maiden välillä, eikä niin, että se on jonkun tietyn valtion kannettavana.
Anderssonin mukaan puolustusmenojen lisäpanostuksia voidaan rahoittaa kohdentamalla yhdysvaltalaiseen aseteollisuuteen valuvat rahat takaisin Eurooppaan.
– Jos kansallisin panostuksiin tarvitaan lisää raha, niin joko lainoilla tai verotusratkaisuilla. Yksi täysin perusteltu veroratkaisu tässä tilanteessa olisi yhdysvaltalaisten ja miksei Kiinankin somejättien verolle laittaminen ja verotuksen kiristäminen, ikään kun yhtenä vastareaktiona Trumpin päätöksiin korottaa tulleja ja lähteä aggressiiviseen kauppasotaan.
Pitäisikö Euroopan uskaltaa olla rohkeampi ja kritisoida Trumpin toimintaa?
– Minun mielestäni pitäisi. Uskon, että Trumpin kaltainen johtaja, jos ajatellaan ettei asetuta poikkiteloin, ei kritisoida, ei haasteta, niin sehän antaa hänelle vain vettä myllyyn. Sitten jatkuu julki tuodut lausunnot, että hänen tekee mieli saada Panaman kanava ja Grönlanti. Nämähän ovat erittäin vaarallisia lausuntoja, kun ne tulevat Yhdysvaltojen johtajalta, jolla on yksi maailman suurimmista sotilasmahdeista ja ne ovat räikeästi kansainvälisen oikeuden kanssa ristiriidassa.
– Näen, että monet ihmiset kaipaavat, että kansainvälisessä politiikassa kuuluisi myös muunlaisia ääniä. Olisi tahoja, jotka toimisivat vastavoimina sille kehitykselle, jota nähdään nyt Putinin ja Trumpin kohdalla. Tiedän että monet toivovat, että Eurooppa voisi ottaa tällaisen roolin.