Lastensuojelun työntekijämitoituksessa ongelma – ”Minimistä on tullut maksimi”

Heinosen mukaan lastensuojelun piiriin tulee jatkuvasti entistä vaikeammin oireilevia nuoria ja lapsia. Kaikki heistä eivät välttämättä edes kuuluisi lastensuojelun käsiteltäväksi.

– Tosiasia on se, että lastensuojelulaitoksissa on lapsia, jotka olisivat enemmän psykiatrisen avun kuin lastensuojelun palveluiden tarpeessa.

Tilanne on Heinosen mukaan jatkunut jo pitkään.

– Riittävää psykiatrista apua ei ole saatavilla. Silloin ratkaisuna on se, että lapsi sijoitetaan lastensuojelulaitokseen.

Väkivallan uhka jatkuvasti läsnä

Väkivaltaiset tilanteet eivät ole lastensuojelussa välttämättä päivittäistä, mutta väkivallan uhka on ilmassa jatkuvasti.

Sitä, onko lastensuojelun piirissä väkivalta lisääntynyt ei ole tutkimusta. Tutkittua kuitenkin on, että koko sosiaali- ja terveysalalla väkivalta on nykyisin yleisempää kuin ennen.

– Siitä voisi olettaa, että se koskettaisi myös lastensuojelua. Mitään tutkimusta asiasta ei kuitenkaan ole.

Heinosen mukaan tärkeintä on se, että erilaisiin tilanteisiin pystytään varautumaan etukäteen.

– Väkivallan uhkaan pystytään vastaamaan ennen kuin se sitten kulminoituu konkreettisiksi väkivallanteoiksi.

Muhoksella perjantain ja lauantain välisenä yönä tilanne kulminoitui äärimmäiseksi. Perhekodissa olleiden alaikäisten nuorten epäillään murhanneen perhekodin työntekijän.

Normaaliarjessa väkivallan uhka on kuitenkin aivan erilainen. Yksi yleinen tilanne, jossa nuoria voi toimia uhkaavasti on se, kun työntekijät asettavat nuorille rajoja.

– Arjessa syntyy niitä konflikteja tilanteissa, joissa joudutaan laittamaan kasvatuksellisesti perusteltuja rajoja lapselle tai nuorelle. Niihin nuori voi reagoida hyvin eri tavalla.

Minimimitoituksesta on tullut maksimi

Heinosen mukaan lastensuojelualalla työntekijämitoituksessa on ongelma. Heinonen sanoo, että säädetyistä minimimitoituksista on tullut monessa tilanteessa maksimi.

– Ajatus on ollut, että voitaisiin reagoida erilaisiin työntekijätarpeisiin. Esimerkiksi että miten arki sujuu lasten ja aikuisten kesken.

Jouston puutteesta on seurannut se, että lastensuojelussa työntekijät joutuvat tekemään myös yksinäisiä vuoroja. Niissä väkivallan uhka voi kasvaa.

– Nehän ovat tietenkin juuri se otollinen tilanne. Jos vaikka joudutaan jotain konfliktitilannetta selvittämään lapsen kanssa, niin toiset lapset ja nuoret ovat vaille sitä vuorovaikutusta ohjaajan kanssa.

Vaikka Muhoksella sattunut tapaus on valitettava, että koko lastensuojelua saa tuomita sen vuoksi. Tapaukseen johtaneet syyt täytyy kuitenkin selvittää.

– Yksittäisen tapauksen perusteella on vaikea tehdä mitään koko sijaishuoltoa koskevia päätöksiä, mutta  tämä yksittäinen tapaus on niin traaginen, että meidän on välttämätöntä arvioida millaisia kehittämistarpeita meidän sijaishuollossa on, Heinonen summaa.