Eduskunnan maanantaina hyväksymä laki lastensuojelun nuorten jälkihuollon ikärajan nostamisesta neljällä vuodella 25 vuoteen voi tuottaa vaikeuksia kunnille, joilla ei ole sitä varten rahaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi taannoin Twitterissä, että kunnille koituu laista vajaan 50 miljoonan euron kustannukset.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Aila Puustinen-Korhosen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli noin 7 000 lasta jälkihuollon piirissä ja kustannukset olivat 4 000–5 200 euroa vuodessa lasta kohti. Lain voimaantulon myötä kustannukset luonnollisesti kasvavat kumulatiivisesti.
Reinan mukaan lain valmistelu oli normaalista poikkeava.
– On erittäin poikkeuksellista, että kustannusvaikutuksiltaan merkittävä muutos hyväksytään lakialoitteen pohjalta. Silloin siinä ei ole ministeriön valmistelua eikä sen varmistamista, että lakiin on valtionosuuslainsäädännön edellyttämä sadan prosentin valtionosuus niin kuin kuntien tehtäviä laajennettaessa tulee olla, Reina perustelee.
Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi kuun alusta. Reina vakuuttaa, että kunnat noudattavat lakia, jos vain suinkin pystyvät.
– Lakia tietenkin noudatetaan jollain tavoin kun se tulee voimaan, joten senkin takia on tärkeää, että rahoituskysymys hoidetaan valmiiksi mahdollisimman pian, Reina hoputtaa.
Reina muistuttaa, että laki sinänsä on hyvä, ja saattaa tulevaisuudessa tuoda jopa säästöjä, kun syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät paremmin elämän syrjään kiinni.
Kaikki eivät tarvitse tukea
Erityishuoltojärjestöjen liiton (Ehjä) toiminnanjohtaja muistuttaa, ettei tarkkaa arviota kustannuksista voi vielä tehdä.